Historia yllätti Borislav Arapovichin

Historia heittää usein oikuttelevaa kuperkeikkaa. Yksi tällainen kuperkeikan  vuosi oli 1917, jolloin Venäjällä tapahtui vallankumous ja V.I. Lenin joukkoineen onnistui pääsemään valtaan. Tämä tiesi ahdistuksen aikaa Venäjän kirkolle ja kristityille. Raamatunkäännöstyökin vähemmistökielille jäi säästöliekille.

Borislav Arapovic sai 1970-luvun alussa näyn Raamatun kääntämisestä Neuvostoliiton vähemmistökielille. Kun maassa oli hankala toimia, käytettiin länteen muuttaneita äidinkieltä puhuvia avustajia.  Neuvostoliitossa Raamattuja tarvittiin erityisesti venäjäksi, mutta Arapovicilla oli näky vähemmistökielistä. Näistä hän oli kuullut jo kouluvuosinaan. Hän kolkutteli  mm. Ruotsin Slaviska Missionin ovea. -Hyvä idea, mutta tällaiseen ei ollut voimavaroja.

Borislav Arapovic ei luovuttanut, Hän solmi yhteyksiä eri puolille mm. Venäjälle, Suomeen, Norjaan ja Tanskaan, joissa hän esitteli "100 kielen näkyä". Vuonna 1973 hän perusti instituutin "Östbibelinstitut" , jonka nimi täsmentyi myöhemmin Raaatunkäännösinstituutiksi. Hän kokosi raamatunkäännöksiä ennen vallankumousta, mutta nämä olivat kieleltään jo vanhoja.  Työ alkoi.

Historia heitti toisen kuperkeikan vuoden 1989 vaiheilla. Neuvostoliitossa aloitettu glasnost ja perestroika politiikka johtivat suuren maan hajoamiseen. Tämä tapahtui yllätyksenä maailman silmien edessä. Tämän jälkeen alkoi ehkä kirkkohistorian suurin hengellinen jälleenrakennustyö 70 ateismin vuoden  jälkeen. Borislav Arapovic lähti uuteen aikaan paalupaikalta. 


Hän mm. kokosi eri tahoilta varoja suureen kommentaariraamattuun Venäjälle. Tämä oli Suomessa Pipliaseuran suuria hankkeita 1980 ja 1990-luvun taitteessa. Projektiin tarvittiin kymmeniä kuorma-autoja.

Instituutin työn tuloksena koko Raamattu on tähän mennessä saatu 6 kielelle, Uusi testamentti 30 kielelle ja raamatunosia 37 kielelle, 73 kansanryhmän parissa. 

Myöhemmin Borislav Arapovich sai korkean akateemisen tunnustuksen Venäjällä.

Lähde: Åke Lager:  En översättareslivberättelse. Ljus i Öster 8 November 2015.

Eri ikäiset tarvitsevat vuorovaikutusta työelämässä

Suomen lähetysneuvoston lähettihuollon työryhmä järjesti lokakuun lopussa teemapäivän Hyvinkäällä ikääntymisen vaikutuksista työelämässä. Seminaarisa alustivat psykologi Pirjo Alajoki ja TM Kristiina Nordman. 

Työelämän muutokset koskettavat työalojen kokeneinta joukkoa. Toisaalta he poistuvat tehtävistään ja heidän mukanaan menee kokemusta ja taitoa.

Seuraavassa tiivistän teemapäivän opetuksia:

1.  Työkyvyn ylläpitäminen tiivistyvät sanoihin: johtaminen, ergonomia ja liikunta.

2. Jokaisen kannattaa jakaa kokemustaan erityisesti nuoremmille.

3. Kokemuksia ja työvaiheita kannattaa kirjata muistiin.

4. Paljon säästyy, jos keskeistä osaamista siirtyy kokeneilta nuoremmille: kertomalla, kirjaamalla ja kuvaamalla.

5. Työssä merkittävää on myös lepo, erityisesti luovassa työssä.

6. Eri ikäisillä on hyvä olla vuorovaikutusta keskenään.

Inkerin kirkko linjasi käsityksen avioliitosta

Inkerin kirkko on antanut  "Sukupuolineutraali avioliitto" -julkilausuman, jossa se ottaa kantaa avioliiton muuttamiseen sukupuolesta riippumattomaksi instituutioksi.

Julkilausuma on annettu 16.10. ja perustelee käsityksen avioliitosta naisen ja miehen välisenä kristillisen uskon raamatullisen ilmoituksen valossa. Inkerin kirkon linjaus ei perustu tieteelliseen tutkimukseen, ihmisperinteisiin, vaan raamatulliseen opetukseen, julkilaausuma linjaa.

Julkilausuman mukaan sukupuolisuuden ohittava suhde katkaiseen kirkon jäsenyyden, ehdoollisyhteyden ja mahdollisuudet kirkon virkoihin.

Inkerin kirkko ilmoittaa samalla, että se  voi yksipuolisesti muuttaa suhdettaan järjestöihin ja yhteistyötahoihin, jotka edustavat avioliiton perusteita muuttavaa kantaa.

Inkerin ev.lut. kirkko on Venäjällä toimiva luterilainen kirkko, jonka synty ajoittuu vuoteen 1611.

Saksa, pakolaiset ja evankeliumi

Suomen ev.lut. kirkossa kesti jonkin aikaa hyväksyä Eurooppa lähetysalueeksi. Saksakin ymmärrettiin yksipuolisesti Lutherin ja uskonpuhdistuksen maana. Esimerkiksi Saksan ymmärtämiseen lähetysalueeksi ja merkittävien ei- kristillisten vähemmistöjen maaksi kesti meillä miltei koko 1970-luvun. 

Tuon vuosikymmenen puolivälin jälkeen moni muutti kantansa. Siitä seurasi, että esimerkiksi Suomen lähetysseura aloitti työn Saksassa. Toisen maailmansodan ja holokaustin kokemusten vuoksi Saksan kirkot (EKD) eivät oikein vieläkään lähetysajausta sulata.

Saksassa on kuitenkin alle 10 miljoonan ulkomaalaisen vähemmistö, joista suurin osa on taustaltaan turkkilaisia muslimeja. Heitä on 1,5 miljoonaa. Turkkilaistaustaisia on vieläkin enemmän. Heistä osa on saksalaistunut ainakin tilastollisessa mielessä. 

Saksassa on väkeä muistakin muslimimaista, esim. afgaanja noin 75000.

Tällä hetkellä EU -maista Saksa pystyy ottamaan eniten maahanmuuttajia. 80 miljoonan kansalla on tässä suurimmat voimavarat. Mikään ei ole sujunut kivuttomasti. Saksojen yhdistymisen arvet näkyvät vielä. Venäjältä tulleissa muuttoaalloissa riittää sulateltavaa. Uudet kansat odottavat jo porteilla.

Historian oikkuja on, että juutalaisten määrä Saksassa ja esim. Berliinissä on noussut. Saksa on yksi merkittävä diasporajuutalaisten keskus. 

EKD ja Saksan kirkkopäivät eivät oikein ymmärrä, että on Jeesukseen uskovia juutalaisia.

Israel-päivillä oltiin Etiopian falasha-juutalaisten jäljillä

Kansaa lähellä itkumuuria elokuussa 2015

Israel-päivillä Addis Abebassa Mekane Yesus-seminaarissa toimiva KT Tuula Siljanen kertoi esitelmässään Etiopian falasha-juutalaisista. Sana falasha tarkoittaa muukalaista. He itse käyttävät itsestään nimeä "Beta Israel" eli Israelin huone.

Etiopian juutalaisten taustasta on erilaisia teorioita.  Heidän asuma-alueensa ovat mm. rannikolla ja Sudanin rajan tuntumassa. Falashoille on ominaista juutalainen usko ja mukautuminen etiopialaiseen yhteiskuntaan. He pitäytyivät Toorassa eivätkä käytä Mishnaa. Raamattulaitos on sama kuin Etiopian ortodoksikristityillä.

Heille oli tunnusomaista Sigad -juhan viettäminen 50 päivää Jom Kippurin jälkeen. Juhla viittaaNehemian kirjan 8. luvun jakeisiin 5-6.

Israelin valtion perustaminen vuonna 1948 vahvisti etiopianjuutalaisten kansallista itsetuntoa. Omassa kotimaassaan heillä on ollut monenlaisia vaikeuksia. Israelissa heidän tunnustamisensa kesti, mutta vuonna 1973 ylirabbit tekivät päätöksen tunnustaa falashat Daanin heimon jälkeläisiksi.

Etiopian juutalaiset kuljetettiin Israeliin suurissa kuljetuksissa 1980-luvulta alkaen.

Etiopianjuutalaisten sopeutuminen Israelin yhteiskuntaan on ollut haasteellista. Ihonvärinsä ja tapojensa vuoksi he erottutuvat muusta yhteiskunnasta ja ovat kokeneet syrjintää.

Israel-päivillä kuultiin lauantai-iltapäivän kanavassa nuoren etiopianjuutalaisen tytön todistus vaikeuksista, kun vanhemmat eivät taustansa vuoksi saa työtä ja koulussa on vaikea saada ystäviä.

Rolf Kjoede: Aikamme muutos haastaa hengellisen julistuksen

Rolf Kjoede tarkasteli luterilaisen herätyskristillisyyden asemaa. Tulkkina Leif Nummela.

Kansanlähetyksen vastuunkantajaretriitissä vieraillut norjalainen Rolf Kjoede tarkasteli 5.9. luterilaisen herätyskristillisyyden asemaa nykypäivän yhteiskunnassa ja kirkossa.

Hän hahmotteli yhdeksi haasteeksi tunnustuksellisuuden ja missionaarisuuden pitämisen yhdessä. Luterilainen tunnustus korostaa voimakkaasti koolla olevaa seurakuntaa. Seurakunta lähettävänä voi jäädä helposti taka-alalle. 

Parhaillaan tapahtuu voimakkaita muutoksia, jotka haastavat hengellisen työn.

Muutoksina hän hahmotteli:

1. Konstantinolainen kausi, jossa kirkko ja yhteiskunta on sidoksissa toisiinsa on takanapäin. Tulevaisuudessa kirkon tulee toimia ilman yhteiskunnan sidonnaisuuksia.

2. Evankeliumia joudutaan viemään eteenpäin maailmassa, joka on monimuotoinen. Emme saa liukua kaiken suhteellistavaan relativismiin. Kirkon tulee olla evankeliumikeskeinen.

3. Sukupolvien välillä on eroja. Nuoret haluavat toimia omalla tavallaan ja vanhempien tulisi osata tukea heitä siinä. Jos tätä ei oteta huomioon, nuoret perheet menetetään. Heillä on huoli lapsista.

4. Ihmiset kaipaavat hengellisiä kokemuksia. On tärkeää, että rukoilemme heidän puolestaan ja että tämä puoli elää jumalanpalveluksissa ja muissa tilaisuuksissa.

5. Viestimme tulee olla oikealla tavalla keskustelevaa. Nykyajan viestintä korostaa vuorovaikutusta.

6. Luterilaisten tulee olla avoimia, mutta pitää kiinni omasta identiteetistään.

LCJE muistutti: Evankeliumi kuuluu myös juutalaisiulle

Lausannen liikkeen juutalaisevankelioimisen neuvottelukunnan (LCJE ) 10. kansainvälinen kokous pidettiin Jerusalemissa  16.-21.8.2015.

Konferenssiin osallistui noin 200 edustajaa kuudesta maanosasta. LCJE on vuonna 1980 perustettu verkosto, joka kokoaa juutalaisevankelioimisen asiantuntijoita ja aiheesta kiinnostuneita yhteisiin kokoontumisiin. 

Kansainvälinen kokous järjestetään joka neljäs vuosi. Viimeksi Jerusalemissa kokoonnuttiin vuonna 1995.

Kokouksessa käsiteliin erilaisia juutalaisevankelioimiseen liittyviä teemoja.
Lausannen liikkeen diasporaverkoston edustaja Sadiri Joy Tira muistutti maailmassa tapahtuvasta muuttoliikkeestä, jonka seurauksena ihmiset asuvat poissa kotiseuduiltaan diasporassa. Hän tarkasteli asiaa Kauko-Idän näkökulmasta ja kertoi mm. Israelissa olevan kymmeniä tuhansia filippiiniläisiä.  Muuttoliike synnyttää sosiaalisia ongelmia kuten köyhyyttä. Evankeliumin tulisi tavoittaa diasporassa eläviä.

Sadiri Joy Tira muistutti maailman diasporatilanteesta.

Kokouksessa oli aikaisempaa enemmän Kauko-Idän edustajia. 

Etiopian falashoja edusti kokouksessa Zacharias Balay. Falshat kohtaavat Israelissa kulttuurisia vaikeuksia perheiden sukupolvien erkaantuessa toisistaan.  Vaikeuksia lisäävät myös alkoholi ja huumeet. 

Lausannen liikkeen LCJE-verkosto on toiminut jo 35 vuoden ajan. Kokouksessa pohdittiin ryhmissä sitä, miten siirtää näky tehtävästä nuorelle sukupolvelle.  Mistä löytyvät tulevaisuuden vastuunkantajat?

Konferenssin teemana oli From Jerusalem and Back: An Unchanging Gospel.

Etiopia kasvaa monella mittarilla

Silmiini sattui Satakunnan Kansassa 27.7. julkaistu  Heli Tuomisen artikkeli, jossa hän kertoo merkittäviä näkökohtia Etiopiasta. Seuraavat tiedot ovat pääosin oheisesta artikkelista.

1. Etiopiassa on meneillään merkittävä vesivoimalahanke Niilillä. Egypti ei pidä hankkeesta (Grand Ethiopian Renaissance Dam, GERD), joka on energian saannin kannalta suurhanke Afrikassa. Voimalan teho on  valmistuessaan 6000 megawattia. Verailun vuoksi Suomen suurin vesivoimala Imatralla on alle 200 mw ja maailman suurin Kiinassa yli 22000 mw.

Padon suunnitellaan valmistuvan vuonna 2017. Etiopialaisia velvoitetaan osallistumaan varoillaan hankkeen kustannuksiin, jotka ovat noin 4 miljardia dollaria. 

Hanke antaa energiaa suunnitelmien mukaan oman maan lisäksi mm. Keniaan ja Djiboutiin sekä Etelä-Sudaniin, jos sillä suunnalla rauha syntyy.

2. Etiopia ottaa runsaasti vastaan pakolaisia. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna se ottaa vastaan pakolaisia eniten maailmassa. Pakolaiset tulevat naapurimaista Etelä-Sudanista, Eritreasta ja Somaliasta.

3. Vaikka Etiopia kävi lävitse vaikean sota-ajan, se on tällä hetkellä rauhaa rakentava valtio omalla alueellaan. Addias Abebassa sijaitsevat monien kansainvälisten järjestöjen keskukset.

4. Maalla on erityissuhde islamiin, joka syntyi Etiopian naapurimaassa. Jo profeetan aikana kristitty Etiopia otti vastaan vainoa paenneita Muhammedin kannattajia. Etiopialla on pitkä rauhanomaisen rinnakkaiselon perinne. Tätä aika ajoin yritetään horjuttaa.

5. Etiopian talous kasvaa tällä htkellä voimakkaasti.

6. Etiopian väkiluku kasvaa ja maan ennakoidaan ylittävän tulevina vuosina 100 miljoonan asukkaan rajapyykin.

7. Etiopialaiset ovat ylpeitä historiastaan. Kristillinen usko tuli maahan muutamaa vuotta Nikean kirkolliskokouksen jälkeen 330 -luvulla. Tämä on Etiopian ortodoksikirkon alku. Vaikutteita kristillisestä uskosta Etiopia sai jo Raamatun aikoina.


Lähde: Heli Tuominen, SK 27.7.2015.

Gustav Warneckin Missionslehre-teoksesta uusi painos

Gustav Warneckia (1834-1910) pidetään saksalaisen lähetysteologian isähahmona. Hän työskenteli lähetystieteen professorina Hallen yliopistossa vuoteen 1908 ja jo sitä ennen toimitti lähetysteologista Allgemeine Missions-Zeitschriftiä (1874-). 

Warneckilainen missiologinen ajattelu vaikutti 1800-luvun loppupuolella aina ensimmäisen maailmansodan aikaan saakka. Sillä oli vaikutuksensa mm. tuon ajan Suomen lähetysseuran lähetysajatteluun.

Gustav Warneck ei itse ollut lähetystyössä, vaan työskenteli kotimaassa Saksassa. Hänen poikansa lähetti materiaalia Indonesiasta, joka oli saksalaisten lähetysalue tuohon aikaan.

Missiologiassaan Warneck halusi yhdistää luonnon ja armon. Tästä syystä hänen ajattelunsa antoi vaikutteita myös katoliselle missiologialle, joka oli joutunut 1800-luvun lopulla aneemiseen tilaan. 

Toinen maailmansota merkitsi kritiikkiä graulilais-warneckilaista missiologiaa kohtaa. Karl Barthin työ kansallissosialismia vastaan korosti armon ja luonnon eroa, mikä oli evankeelisen lähetysajatelun keskeinen korostus toisen maailmansodan jälkeen. 

Luterilaisessa maailmassa Warneckin teologiaa on kuitenkin muistettu ja Suomessakin siitä teki väitöskirjan 1959 Seppo A. Teinonen. Väitöskirjan lisäksi hän julkaisi teemasta piemempiä tutkimuksia. 

Nyt teoksesta on otettu uusi kaksioisainen painos. Se on eräänlainen missiologinen kultturiteko ja antaa nykypolvelle mahdollisuuden tutustua missiologian isän ajatteluun ja nykyisen lähetysajattelun juuriin 1900-luvun alussa.

Gustav Warneck Evangelische Missionslehre. 1-2. 1200s. 97,00€ ISBN 978-3-86269-098-5 (VKW)

Kristus etsii seuraajia Aasiassa

Aasia on maailman väkirikkain maanosa. Siellä ovat kaksi maailman väkirikkainta maata Kiina ja Intia. Molemmat ovat karkeasti ottaen miljardiluokan valtioita. Jättiläisiä ovat myös Indonesia ja Pakistan.

Lähetysteologinen julkaisu Evangelical Missions Quarterly, EMQ on tiivitänyt Aasian kristillisen kehityksen muutamaan lyhteen teesiin

1. Aasia käsittää 8,6% maapallon pinta-alasta. Maanosassa asuu yli  neljä miljardia ihmistä, yli 60% maailman väkiluvusta.

2. Uskonnoista kristinusko kasvaa voimakkaimmin 3,6%. 

3 Suurin osa maailman ei-kristityistä asuu Aasiassa. Aasiassa elävät useimmat, jotka eivät ole koskaan kuulleet evankeliumia.

4. Sadassa vuodessa kristittyjen määrä on kasvanut 22 miljoonasta 300 miljoonaan. 

5. Maailman kristityistä 60% asuu Afrikassa, Aasiassa tai Latinalaisessa-Amerikassa.

6. Aasiaan kuuluu 50 valtiota. 

Lähde: EMQ July 2015,
http://www.emqonline.com

Etiopian Evankelinen Mekane Yesus -kirkko laajenee

Etiopian evankelinen Mekane Yesus -kirkko on kasvanut voimakkaasti. Jäsenmäärän ilmoitetaan ylittäneen 7 miljoonn rajan.

Kirkko saavuttaa uusia jäseniä omassa kotimaassaan. Kirkkoon liittyi vuoden 2014 aikana 446 434 uutta jäsentä.

Seuaavassa muutama tilastotieto:

Seurakuntia: 8083
Pastoreita: 3226
Jäseniä: 7,2 miljoonaa
Kasvu: 8%


Mekane Yesus -kirko laajenee myös maantieteellisesti. Kun väkeä muuttaa ulkomaille, kirkko kokee elävänsä myös diasporassa ja laajenevansa Etiopian rajojen ulkopuolelle. Mahdollisuuksien mukaan huolehditaan myös diasporassa asuvista jäsenistä.

Yhtenä esimerkkinä diasporasta on  Mekane Yesus -kirkon seurakunnallinen  toiminta Pretoriassa Etelä-Afrikassa.

Lähde: EECMY. Development for Mission and Theology. Annual Report 2014.

Sota ja rauha jakavat maapallon

Maailman tilanteita kuvataan nykyisin erilaisilla tunnusluvuilla. Yksi mitattava asia on se, kuinka turvallista maassa on. Mailmanrauhaa mittaava ideksi laskee viiden maailman rauhallisimman maan joukkoon Islannin, Tanskan, Itävallan, Hollannin ja Sveitsin. Suomi tulee kuudentena.

Maailman turvattomin maa on tällä hetkellä Syyria. Sen jälkeen tulevat Irak, Afganistan, Etelä-Sudan ja Keski-Afrikan tasavalta. Venäjä saa tällä turvattomuusasteikolla kymmenennen tilan.

Kymmenen turvallisimman maan jounossa kahdeksan on kulttuuritaustaltaan kristillistä. Kymmenen turvattomimman maan joukossa  kuusi on  taustaltaan islamilainen.  

Vaikka Pohjoinen-Eurooppa elää tällä hetellä rauhan aikaa, sotia on muualla. Erityisesti levotonta on Lähi-idässä ja eräissä osissa Afrikkaa mm. Nigerissä, Nigeriassa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Näillä alueilla on vitsauksena myös Isiksen ja Boko Haramin kaltaiset terroriorganisaatiot.

Kuolemaan johtanut terrori surmasi vuonna 2014 20000 ihmistä 69 maassa, joka turvallisuuden näkökulmasta on jakautunut

Lähde: Idea Spektrum 26/2015, 13.
Global Peace Index 2015

Suomen lähetysneuvoston tilasto ilmestyi

Suomen lähetysneuvoston tuoreimman tilaston mukaan Suomesta on maailmalla 680 lähetystyöntekijää. Eniten lähettää Fida International (229), toiseksi eniten Suomen lähetysseura (145) ja kolmanneksi Suomen Evankelis-luterilainen Kansanlähetys (68).

Suomalainen lähetystyö on seurannut länsimaissa yleistynyttä suuntausta siinä, että lähetystyöntekijöiden määrä on laskenut,viimeisen tilaston mukaan tosin vähän. Korkeimmillaan tilastoluvut olivat 1980-luvun lopulla ja käyrä taittui 1990 -luvun lamavuosina.

Maailmanlähetyksen kentälle on tulossa uusia toimijoita, joista Etelä-Koreasta tulleet lähetystyöntekijät ovat merkittävimmin korvannet Euroopan ja Yhdysvaltojen vajeita. Monissa Afrikan kirkoissa opetellaan lähettämään työntekijöitä uusiin maihin.

Taloudellisesti tilasto kertoo, että vuonna 2013 lähetystyölle ja kansainväliselle diakonialle annettiin varoja 84,3 miljoonaa euroa.

Suomessa kuten länsimaissa yleensäkin on menossa sukupolvenvaihdoksen aika. Kokemus ja kirkas lähetysnäky tulisi saada siirretyksi nuoremmalle sukupolvelle. Lähetystyön perusteiden pitäminen selvänä on yksi keskeisimmistä haasteista,

Lisätietoja: www. lahetysneuvosto.fi (25.6.2015)

Esirukous muslimien puolesta

Roihuvuoren seurakunnan kirkon läheisyyteen Helsingissä muslimit pystyttivät julisteen, jossa otettiin kantaa Jeesukseen. Hänen sanottiin olevan muslimi. Juliste on ajan merkki ajoiltaan ja kertoo islamin lähetystyöstä kotiovillamme.

Parhaillaan alkaa ramadan, joka on koko islamilaista maailmaa koskettava paastonaika.

Ramadanin aika on kristityille islam-esirukouksen aikaa, jotta Jeesus kirkastuisi muslimeille pelastajana.  Islamin läsnäolo maassamme kutsuu meitä todistukseen: kuka Jeesus on.

Inkerin kirkon neljäsataa vuotta

Inkerin kirkko on saanut oman historiateoksen. Toukokuussa julkistettiin Jouko Sihvon ja Jyrki Paaskosken toimittama teos "Inkerin kirkon neljä vuosisataa. Kansa kulttuuri ja identiteetti". Kokoomateos antaa kokonaiskuvan Inkerin kirkon vuosisadoista 1600 -luvulta nykypäivään.

Inkerin kirkko kantaa nuoren kirkon tuntomerkkejä, vaikka sillä on satojen vuosien historia. Teoksessa kirkon elämää kuvataan maanosamme historian taustaa vasten: 1600-luvulla Inkerin kirkko syntyi Ruotsin suurvalta-aikana, 1700-luvun alkupuolella koetiin Suuri Pohjan sodan aika ja nähtiin Pietarin kaupungin nousevan vanhojen inkeriläisalueiden päälle. 1800-luku oli Venäjän vallan aikana kansallisen nousun aikaa ja viimeinen vuosisada 1900-luku pimeän vainon aikaa. Tarkimman kuvauksen on saanut 1900-luku.

"Inkerin kirkko" on käsitteenä hankala, koska kirkollinen elämä on kuulunut eri kirkkojen alaisuuteen. Suomen itsenäistyminen katkaisi Tarton rauhan jälkeen yhteydet Suomeen. Kirkko koki vainon ajan ja painui kuin tuhkaan. 1980-luvun lopussa koettiin Suomesta kantoen ihme. Vanha kirkko näytti elonmerkkejä. Kaksikymmentä viisi vuotta on ollut merkittävää kirkon rakentamisen aikaa.

Suomen ev.lut. kirkossa on saatu totutella siihen, että läheisyydessämme on toinen kirkko, joka on suomalaistaustainen. Teologiselta taustaltaan Inkerin ev.lut. kirkko edustaa eräissä ratkaisuissaan kristillisen kirkon vanhaa traditiota, joka Suomessa ja Ruotsissa on osoittanut murtumisen merkkejä.


Historia antaa kirkolle identiteettiä. Inkerin kirkko ei Venäjällä ole uusi tulokas perestroikan ajan jälkeen. Kirkolla on juuret, joista se voi ammentaa tulevaisuuteen.

Teoksen on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Jouko Sihvo, Jyrki Paaskoski (Toim.)

Kansa, kulttuuri, identiteetti.

Kirjokansi 95.

SKS 2015. Helsinki.

339s.

Saksan kirkkopäivät torjuvat Jeesukseen uskovat juutalaiset

Tänä kesänä vietetään Stuttgartissa Saksan kirkkopäiviä. Kirkkopäivät ovat Saksan evankelisen kirkon suuri ja laaja-alainen tapahtuma, josa on kaikkea kaikille.

Yksi ryhmä ei kuitenkaan mahdu joukkoon - Jeesukseen uskovat messiaaniset juutalaiset. Poikkeuksen tekee heidän edustajanaan puheenvuoron käyttävä  tri Richard Harvey.

Jeesukseen uskovat juutalaiset ovat ryhmänä Saksan suurelle EKD:lle kova pähkinä purtavaksi. Samalla kun tulisi olla suvaitsevaisuuden puolella, pitäisi näyttää toisille ovea.

Maahanmuutto on täkeä tutkimuksen kohde

Satakunnan Kansa julkaisi viime viikonloppuna artikkelin, jossa tutkija Tuomas Martikainen kertoo maahanmuuton näkymistä Suomessa tutkijan näkökulmasta.

Suomi on ottanut maahan suhteellisen vähän ulkomaalaisia verrattuna Ruotsiin tai vielä suurempiin Keski-Euroopan maihin. Maahanmuutto on aihe, joka elää ihmisten tunne-elämässä. Kysymys ei ole viileästä tiedollisesta asiasta. Muukalaisen kohtaamisesta voi tulla haaste

Seuraavat tiedot pohjautuvat tähän Sari Miettisen artikkeliin.

1. Suomessa on 300 000 ensimmäisen polven maahanmuuttajaa. Heistä suurin osa on länsimaista ja Venäjältä.

2.  Maahanmuuttajista on muslimeja 65000. Jos tieto pitää paikkansa, islam on luterilaisen kirkon jälkeen toiseksi suurin ja ohittamassa ortodoksit ja helluntailaiset jäsenmäärässä. Muutos on tapahtunut noin 25 vuodessa. Islam on Suomessa toistaiseksi hajanainen mm. kansallisuuserojen vuoksi. 

3. Maahanmuuttajille on syntynyt 150 000 jälkeläistä, joiiden vanhemmista usein toinen on syntyperältään sumalainen. Heillä on suomalainen identiteetti.

4. Suomesta on muutettu ulkomaille mm. Yhdysvaltoihin yli 100 vuotta sitten ja Ruotsiin 1960 -luvulla.  Jos suomalaisia ei olisi lähtenyt ulkomaille, väkilukumme olisi 7 miljoonaa.


5. Muuttoliike, diaspora, on tärkeä tutkimuksen kohde myös lähetystyön näkökulmasta. Diasporan väki on muutoksessa tavalla, jota ilman tutkimusta ja sen tuomia lainalaisuuksien tajua, on vaikea ennakoida. Parissa vuosikymmenessä tapahtuu muutoksia, joita on hyödyllistä ennakoida.

6. Kirjoituksen mukaan Tuomas Martikainen siirtyy elokuussa Turussa toimivan siirtolaisuusinstituutin johtajaksi.

Lähde: Sari Miettinen Maahanmuuton tutkija törmäsi vihakuplaan. Satakunnan Kansa 8.5. 2015 

Mekane Yesus -kirkko otti osaa etiopialaisten suruun

Etiopian kansaa kohtasi suru, kun 30 henkilön joukko etiopialaisia joutui Isis -järjestön surmaamiksi Libyassa.

Tästä tapahtumasta EECMY antoi hiljattain julkilausuman, jossa se korostaa teon demonista raakalaismaisuutta ja haluaa korostaa uskontojen rauhanomaista rinnakkaiseloa alueella.

Kristinusko ja islam ovat eläneet rinnakkain Etiopiassa satojen vuosien ajan. Suhde ulottuu jo Muhammedin aikaan, jolloin kristitty Etiopia otti vastaan vainottuja Muhammedin kannattajia. Tällä teolla on edelleenkin kantava symbolinen merkitys alueella, jonka naapurissa ovat islamin  keskukset Mekka ja Medina.

Etiopia ei halua maahan radikaalia islamia, joka keinuttaa rauhaa.

Samalla kirkko varoittaa laittomasta  ihmiskaupasta ja kehottaa seurakuntien pastoreita ottamaan julistukessaan esille tämän vaaran ja varoittamaan muuttoliikkeen pimeästä puolesta.

Lähde: www.eecmy.org 29.4.2015

Raamatunkäännöstyö tänään 2015

Yhteyneet raamattuseurat ovat julkaisseet vuosittaisen tilaston raamatunkäännöstyöstä. Tilastoa julkaisee Suomessa Pipliaseura.

Tilaston mukaan maailmassa puhutaan 6901 kieltä, joita puhuu 7,2 miljardia ihmistä.

Tilaston mukaan koko Raamattu on käännetty 542 kielelle, Uusi testamentti 1324 kielelle ja 1020 kielellä on saatavilla jokin raamatunosa.

Vuoden 2014 aikana ilmestyi poikkeuksellisen runsaasti koko Raamatun käännöksiä. Käännöstyö kohtaa maailmassa monenlaisia haasteita. Afrikassa Boko Haramin kaltaiset terroristiliikkeet Nigerian suunnalla ja ebola sairaus vaikuttavat myös kääntäjien elämään turvattomuutta luoden.

Yhtyneiden raamattuseurojen mukaan maailmassa on 4015 kieltä ilman yhtäkään raamatunosaa.

Lähde: Suomen Pipliaseura7.5.2015

Etelä-Korean lähetystyö lievässä nousussa

Aasian maista Etelä-Korea on kristillisen lähetystyön näkökulmasta uusi toimija. Korealaisia lähettejä nähdän eri puolilla maailmaa.  Korean lähetystyötä tutkiva istituutti (Korea Research Institute for Mission, KRIM) on julkaissut vuoden 2014 tilastot.

Lähetystyöntekijöitä on yhteensä 20467, mikä aikaisempaan verrattuna on vähän enemmän. Lähetystyöntekijät tulevat 162 lähetysjärjestön kautta.  Etelä-Koreasta lähetystyö suuntautuu 163 maahan.

Merkittävimmät korealaisten lähettien vastaanottavat maat ovat Kiina, Yhdysvallat, Intia, Japani, Filippiinit, Thaimaa, Indonesia, Turkki, Kambodza ja Venäjä. Hiukan yli puolet lähetystyöntekijöistä suuntaa näihin maihin. Painopiste on siis Aasiassa. 

Korealainen lähetystyö kamppailee samojen kysymysten kanssa kuin länsimainen työkin. Viisumivaikeuksia on siellä, missä kristillisen uskon asema on vähäinen. Jotkut joutuvat palaamaan kotimaahan kesken kaiken eri syistä. Korea on oma kulttuurialueensa, jossa lasten koulukysymykset aiheuttavat oman huolensa.

Korea antaa kuitenkin merkittävän panoksen maailmanlähetykseen.


www.krim.org

Lähde: IBMR 39/ April 2015.

Islamista keskustellaan Japanissakin

Hiroaki Yosimura kirjoittaa Sanansaattaja -lehdessä (5.3.)  islamista Japanissa. Keskustelun on synnyttänyt Isis-järjestön teloitus, jossa japanilaiset toimittajat teloitettiin videolla tapahtumaa näyttäen. Lähi-idässä vierailulla olleelta Japanin pääministeriltä ja Japanin kansalta pyydettiin 200 miljoonan dollarin lunnaita.

Määräajan umpeuduttua toinen japanilaisista teloitettiin. Myöhemmin saman kohtalon koki toinenkin.

Tapahtuma nosti Japanissa olevat muslimit julkisuuteen. Yosimuran mukaan Japanissa on muslimeja arviolta 70 000 eli pieni vähemmistö. Moskeijoita ja rukoushuoneita ilmoitetaan olevan 80.

Isiksen teloittama toinen uhreista, journalisti Kenji Goto, oli kastettu kristitty.


Hiroaki Yosimuran mukaan tapahtumat saattavat näyttäytyä japanilaisille monoteismin ja perinteisten japanilaisten uskontojen kamppailuna, jossa japanilaiset perinteet vahvistuvat.

Lähde: Hiroaki Yosimura, Islam,Japani ja lähetystyö. Sanansaattaja  5.3.2015.


OPERATION WORLD
Operation World -kirjan (2010) mukaan muslimien määrä Japanissa on noin 190 000 (0,15%)
 

Muutoksen tuulia Inkerin kirkon koulutuksessa

Jaroslav Boitshenkon tulkkina toimi Miina Makkonen

Idäntyön päivillä Ryttylässä 14.3. Inkerin kirkon Kelton seminaarin tuore rehtori Jaroslav Boitshenko kertoi koulutuksen murrosvaiheesta.  Vuosi 2015 on koulutuksen rakenteen uudistamisen vuosi. Uudistuksella pyritään laaja-alaisempaan seurakunnan opetukseen.

Inkerin kirkon koulutusohjelma on jaettu eri tasoinin, joista ensimmäinen toteutetaan seurakunnissa eri puolilla Venäjää. Venäjällä joudutaan aina  ottamaan huomioon suuret välimetkat.

Toinen taso voidaan suorittaa osin lähiopetuksena osin etäopiskeluna.

Kolmas ja neljäs taso valmistavat seurakunnan johtaviin tehtäviin ja edellyttävät opiskelua Keltossa. Inkerin kirkon opiskelijoista osalla on perhettä ja opiskelijan ei ole helppoa irtaantua pitkiksi ajoiksi Kelttoon, kertoi Boitshenko. Inkerin kirkko -lehden vuoden 2015 ensimmäinen numero on omistettu koulutukselle.

Katso myös Inkerin kirkko.fi

Nälkää nähdään eräissä Afrikan maissa

Idea Spektrum -lehti julkaisi äskettäin artikkelin maailman ruokatilanteesta. Jokapaiväistä leipää ei riitä kaikille riittävästi. 

Kaikkein pahin tilanne on Eritreassa ja Burunduissa.  

Vaikea tilanne on Keski.-Afrikan maissa Etiopiassa, Sudanissa,Tsadissa ja Nigerissä.  Yhtä vaikea se on Itä-Afrikassa  mm. Tansaniassa, Mosambikissa ja Madagaskarilla. 

Vaikeuksia on muuallakin maailmassa, mutta Afrikassa eniten.

Ethnologue: Kieliä on nyt 7102.

Ethnologue on SIL Internationalin toimittama teos, joka ilmestyy noin joka neljäs vuosi. Kirjaa on julkaistu 1950-luvun alusta alkaen. Ideana on luetella kaikki maailman maat ja niissä puhutut kielet. Kielentutkimus tarkentaa tilannetta koko ajan ja siksi kieliä voi löytyä lisääkin. Nyt on ylitetty 7000 kielen raja.

Samalla Ethnologue kommentoi kieliä raamatunkäännöstyön näkökulmasta. Tällä hetkellä on 1859 kieltä, joiden parissa käännöstyötä ei ole aloitettu. Näitä kieliä puhuu 180 miljoonaa ihmistä.

Viimeisin helmikuussa julkaistu Ethnologue on kirjan 18. laitos.

Viime vuosina teosta on voinut lukea myös verkossa. Tällaisena se on kaikkien maailmasta kiinnostuniden perusteos, jota käyttävät myös lehtimiehet, suurlähetystyöt ja kielentitkijat ym. - siitäkin huolimatta, että on riskialtista tunkea maailmaa yksien kansien väliin


Ethnologue

Kristityt ovat ahtaalla Turkmenistanissa

Turkmenistan kuuluu valtioihin, jotka syntyivät Neuvostoliiton hajotessa. Sen aluetta Venäjä havitteli imperiumiinsa 1860 -luvulta 1880 -luvulle.  Turkmeenit ovat islaminuskoisia. Turkmenistanin väkiluku on Suomen kokoluokkaa eli vähän yli viisi miljoonaa. Turkmeeneja asuu myös naapurimaissa.

Neuvostoliiton hajottua maan hallitsija rakensi omalaatuisen henkilökultin, joka päättyi hänen kuoleemaansa. 

Turkmenistan on merkittävä maakaasun tuottaja. Kansalaiset nauttivat ilmaisesta energiasta. Lukutaitoprosentti lähestyy sataa.

Kristityt ovat islamilaisessa maassa vähemmistönä. Alueella on ehkä eniten ortodokseja. Evankelisten kristittyjen asema on usein tukala ja uskon harjoittamista valvotaan. Kristityt kärsivät Turkmenistanissa monin tavoin.



Turkmenistan

UM matkustustiedote 13.1.2015

Forum 18

Kielet -Turkmenistan- Ethnologue

Afrikan taloudet näyttävät kasvua

Afrikkaa on usein pidetty köytänä maanosana. Silmiini sattui Satakunnan Kansan julkaisema Daniel Walleniuksen artikkeli, joka tarkastelee kootusti Afrikan alueiden taloudellista tilannetta.

Monessa asiassa taloudelliselta näkökulmalta Afrikan maat lähtevät takamatkalta länsisiin maihin verrattuna. Koosteen mukaan valtaosassa maista talouskasvu on positiivinen.

Vahvinta kasvu on Norsunluurannikolla +9,1%, Tsadissa +8,5% ja Kongon demokraattuisessa tasavallassa +8%.   Etiopia pääsee tässä vertailussa sijalle 7 +6,7% kasvullaan.

Talous supistui Libyassa, Keski-Afrikan Tasavallassa ja Somaliassa. Talos supistuu usein sotien ja levottomuuksien seurauksena. Etelä-Sudanista ei ole tilastossa merkintää.

Joissakin maissa talous on hyvin riippuvainen raaka-ainevaroista. Jos öljyn hinta laskee, maan talous keinuu. Näin on käynyt mm. Angolassa taannoin. Nigerian kasvua siivittää mobiiliala. Nigeria on maanosan väkirikkain valtio, jota kiusaavat mm. ääri-islamin synnyttämät levottomuudet.

Vaikka talous kasvaa, on vielä pitkä matka köyhyyden merkittävään alenemiseen.

Lähde: Satakunnan Kansa  1.2. 2015 "Afrikka löysi luonnonvaroille vaihtoehdon". Daniel Wallenius.

Viron itsenäisyyspäivänä 24.2.

Tänään on naapurimaamme Viron itsenäisyyspäivä. Kun Suomen itsenäisyyspäivää vietetään talven alkaessa 6.12., Viron itsenäisyyspäivä sijoittuu yhteen talven taitteeseen, Matinpäivään, jolloin kansanuskomuksen mukaan karhu kääntyy pesässään.

Nuoruudessani Viron itsenäisyys oli asia,joka oli menneisyyttä. Itsenäisyyden ajan koittoon harva uskoi. Viro oli osa Neuvostoliittoa ja Suomenlahti erotti sen Helsingistä matkojen taakse.

Talinnassa liikkuminen oli rajoitettua. 

Yksi Viron ja koko Baltian historian taitepäivä oli 23.8.1989, jolloin Baltian ketju ulottui Tallinnasta Vilnaan. Ihmisketjussa pituutta oli 600 km. Tässä rauhanomaisessa ilmaisussa on mallia koko maailmalle. Viro kaipasi vapautta ja sai sen monien yllätykseksi rauhanomaisesti.

Uuden ajan jälkeen vahvistuivat yhteydet Viroon ja hengellinenkin yhteys  elpyi. Virossa neuvostoaika oli kuitenkin tehnyt tehtävänsä. 
Kirkon kasvu on ollut vähäisempää kuin jopa Venäjällä. Kristillinen seurakunta kasvaa monella alueella paljon vahvemmin kuin eteläisessä naapurissamme.

Viron kirkossa maata pidetään lähetysalueena.

Kaupungistuminen on iso haaste Mekane Yesus -kirkolle

Mekane Yesus -kirkko järjesti helmikuun alussa 3.-6.2. 2015 kumppanuusjärjestöjensä 36. CMCR  -kokouksen. Kokouksessa arvioidaan mennyttä vuotta ja katsotaan tulevaisuuteen.

Kirkon presidentti Wakseyoum Idossa mainitsi puheessaan yhdeksi merkittävimmistä haasteista kirkolle kaupungistumisen. Ihmiset muuttavat Etiopiassa Addis Abenban kaltaiseen suurkaupunkiin, jossa heidän tulee elää aikaisemmista poikkeavissa olosuhteissa. Kirkon jäsenistä suurin osa on maaseudun ihmisiä. Kaupungeissa esiintyy mm. työttömyyttä, joka johtaa köyhyyteen.

Mekane Yesus -kirkko kasvaa edelleen voimakkaasti. Jäsenmäärä on ylittänyt 7 miljoonan rajan. Kirkko aloitti joitakin vuosia sitten lähetystyön ja perusti oman lähetysjärjestön  International Mission Societyn. Järjestö on lähettänyt ensimmäisiä työntekijöitään maan ulkopuolelle lähinnä Afrikkaan.

Viime vuonna siirtyi tästä ajasta kirkon aikaisemman pääsihteerin Gudina Tumsan leski Tsehay Tolessa. Hänen perheensä joutui käymään lävitse vaikean ajan 1970 -luvun lopussa. Viime vuonna kuoli myös Mekane Yesus -kirkon ensimmäinen Sambian lähetti pastori Yosef Nagassa. Hän toimi Sambiassa 1990-luvun alkupuolella.

Etiopian naapurialueilla on eletty levotonta aikaa. Epävakaata on ollut sekä arabimaailmassa, mm. Syyriassa että Etelä-Sudanissa. Tämän seurauksena  maahan on muuttanut 600 000 pakolaista. Heistä 258 000 on tullut lounaisrajan takaa  äskettäin itsenäistyneestä Etelä-Sudanista. Pakolaiset ovat asettuneet mm. Gambelan seudulle, joka on Mekane Yesus -kirkon toiminta-aluetta.


Kaupungistuminen Mekane Yesus -kirkon haasteena (12.2.2015)

Etiopian evankelinen Mekane Yesus -kirkko tänään 2015 

Mekane Yesus Seminary 

Ethiopian Graduate School of Theology

Etiopian pakolaiskysymys 2015

Näkymiä Etiopiasta vuonna 2014 -Esko ja Tuula Siljanen

Kristityt,juutalaiset ja muslimit - Vuosikirja 104

Liityin Suomen kirkkohistoriallisen seuran ainaisjäseneksi noin 40 vuotta sitten kertamaksulla 21 vuotiaana. Sen jälkeen olen saanut tasaiseen tahtiin kirjoja, joista viimeisin Vuosikirja 2014.

Suomen kirkkohistoriallisen seura julkaisee Vuosikirjaa, joista uusin on 104. Suomessa olemme eläneet siinä onnellisessa asemassa, että kirkkohistoriaa on voitu tutkia katkeamattomassa perinteesä viime vuosisadallakin, jolloin monissa kirkoissa tämä perinne katkesi. Näin esimerkiksi Virossa.

Vuosikirja antaa mahdollisuuden julkaista tekstiä vähän lyhyemmässä muodosssa kuin kokonainen kirja. Lisäksi se täyttää tarvetta seurata ja arvioida kirkkohistoriallisia teoksia meillä ja muualla.

Viimeisimmän vuosikirjan teemaksi on valittu: kristityt, juutalaiset ja muslimit. Teemaa tarkastellaan vapaasti eri näkökulmista.

Tomi Karttunen kirjaa keskeiset tutkimusteemat tästä aiheesta. Näitä ovat kirkko ja juutalaisuus -työryhmän vaiheet, lähetystyö juutalaisten parissa, Pyhän maan kysymys ja antisemitismi Suomessa.

Viimeksimainitusta on kirjoittanut artikkelin Teuvo Laitila, joka pohti Ranskan vallankumouksen ja Venäjän vallankumouksen perintöä antisemitismin ja Siionin viisaiden pöytäkirjojen näkökulmasta.

Tällainen etuoikeus ainaisjäsenyyteen on tietojeni mukaan ajat sitten lakkautettu.

Bulgaria kieltäytyi juutalaisten luovutuksesta holokaustin aikana

Eilen vietettiin  juutalaisten joukkotuhon muistopäivää. Holokaustin aikana kuusi miljoonaa juutalaista sai surmansa raa'alla tavalla. Auschwitzin keskitysleirin sulkemisesta tuli kuluneeksi eilen70 vuotta.

Holokaustin aikana oli myös vastarintaa. Yksi myönteinen esimerkki tulee Bulgariasta vuodelta 1943. Koska Bulgaria taisteli Saksan puolella, se kohtasi luvutuspyynnöt.

Luovutuksesta syntyi parlamentissa kova keskustelu. Asia tuli lehdistössä julkaiseksi. Ortodoksisen kirkon arkkipiispa Kiril asettui julkiseen vastahankaan. Hänen kerrotaan uhanneen asettuvan raiteille juutalaisia kuljettavan junan eteen. Kuningas Boris III kieltäytyi luovutuksesta ja pelasti 50 000 juutalaista.

(Lähde: Leif Furman, Bulgaria pelasti juutalaisensa natseilta.- Hakehila 3/2012)

Maailman uskontotilanne 2015

Lähetysteologinen julkaisu International Bulletin of Missionary Research julkaisee vuosittain tilaston, jonka perustaja on David Barrett.  Barrettin jälkeen tilastoa työstää työryhmä, jonka ensimmäinen nimi on Todd M. Johnson. Tilasto pyrkii kuvaamaan maailman uskonnollisen tilanteen ja seuraamaan siinä tapahtuvia suuntauksia. Uudeksi ennustevuodeksi on otettu 2050. 

Seuraavassa tilastosta muutamia näkökulmia:

1.    Maailman väkiluku on 7,3 miljardia. Tilasto ennakoi sen kasvua 35 vuodessa noin kahdella miljardilla.

2.    Maailman kaupungistuminen jatkuu. Miljoonaluokan kaupunkeja on tällä hetkellä 501. Tällä hetkellä runsas puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa.

3.    Kaupungeissa asuvia köyhiä lasketaan olevan yli 2 miljardia.

4.    Kristittyjen määrä kasvaa ja tilastossa arvioidaan kristinusko suurimmaksi uskonnoksi myös 2050.

5.    Islam kasvaa kristinuskoa voimakkaammin.

6.    Tilaston mukaan ateistit ja agnostikot pysyvät nykyisellä tasolla.

7.    Kristittyjen määrä on tällä hetkellä 33,4% maailman väestöstä.

8.    Kristityistä suurin ryhmä ovat roomalais-katoliset. Tilasto arvioi erilaisten helluntailais-karismaattisten ryhmien olevan nousussa vuoteen 2050 mennessä.

9.    Kristillinen kirkko kasvaa voimakkaimmin Afrikassa.

10.    Juutalaisia on maailmassa 14,5 miljoonaa.

11.    Lähetystyöntekijöiden yhteinen määrä maailmassa 400 000 on tällä hetkellä laskusuunnassa. Määrän ennakoidaan nousevan vuoteen 2050 mennessä.

12.    Lähetystyön näkökulmasta huolestuttavaa on, että maailma jota ei ole tavoitettu evankeliumilla, laajenee nykyisestään.

     Lähde: IBMR January 2015.
  Maailman uskontotilanne 2015

100 miljoonaa kristittyä kärsii

Open Doors -järjestö on julkaissut vuotuisen tilaston kristittyjen vainoista. Tilastoa on tehty vuodesta 1993. Arvioitavana on noin 70 maata.  Tähän liittyy arvio 50 valtiosta, joiden alueella kristittyjen tilanne on vaikein.

Viime vuoteen verrattuna luettelossa on joitakin muutoksia. Esimerkiksi Nigeria on noussut listalla 10. vaikeimman maan joukkoon. Nigeria on Afrikan väkirikkain maa, jossa Boko Haram –liike suuntaa iskujaan kristittyihin erityisesti maan keskialueilla.

Vaikein tilanne on edelleen Pohjois-Koreassa, jossa kristittyjen kärsimyksen taustalla on maan kommunistinen ideologia. Kymmeniä tuhansia kristittyjä pidetään ”kansanvihollisina”. Kirkko Pohjois-Koreassa on maanalainen.

Kristittyjen tilanne on vaikea lukuisissa islamilaisissa maissa. Nigeria ei ole islamilainen maa, mutta Boko Haram –liike pyrkii  kalifaatin rakentamiseen mm. Gwozan kaupungin alueella. 

Euroopan rajanaapuri Turkki saa järjestysnumeron 46. 

Lähde: idea Spektrum 3 /2015.
Lisätietoja:
www. weltverfolgungsindex.de

Valistuksen Ranska leikkii tulella

Eurooppaa ja muuta maailmaa ovat puhuttaneet terroriteot, jotka kohdistuivat ranskalaisen pilalehden toimitukseen. Terrori-iskut ovat tuomittavia väkivaltana, jota ei voida hyväksyä.

Tällä kerralla teot ja niiden taustat avaavat kulttuuris-uskonnollisen railon  Euroopassa. Ranskassa syntyi  1700-luvun valistuksen seurauksena perinne, jossa kaikkea arvioitiin järjellä valistuksen ajan tapaan. Tämän pimeänä puolena on ajatus, että kaikkea saa pilkata ns. sananvapauden nimissä. 

Islamissa profeetan pilkkaamista pidetään hyvin vakavana asiana. Tähän vielä liittyy kuvattomuuden ajatus, jossa kuan piirtäminen profeetasta on sekin pilkkaa. Tässä islam eroaa kristinuskosta, jossa erityisesti  ortodoksinen kirkko on korostaa kuvan merkitystä.

Islamisa ei ole ollut valistuksen aikaa, joten törmäys valistuksen Ranskassa on poikkeuksellisen raju.

Ranskassa on vaalittu nk. laisismin periaatetta, jossa julkiaset tilat koetaan neutraaleiksi. Tässä mielessä on ristiriitaista, että julkisessa tilassa esimerkiksi kadulla voitaisiin pilkata vähemmistöuskontoa. 

Kristittyjen pitäisi ottaa nollatoleranssi toisten uskontojen pilkkaan. Tällä tiellä menetetään kekusteluyhteys, todistamisen mahdollisuus ja ajetaan ihmiset törmäyskurssille arvaamattomin seurauksin.

Ranska ja sitä seuraava Eurooppa leikkii pilkkakuvia julkaisessaan tulella. 

Työntekijäseminaarissa hiottiin puhetaitoa

Kansanlähetyksen vuoden alun työntekijäseminaarissa hiottiin puhetaitoja ja puheen perusteita puhekouluttaja Antti Mustakallion johdolla.

Hengellisessä työssä puhe on tärkeä työkalu. Millä tavalla puheen saisi elävämmäksi ja tuoreemmaksi? Miten sanoma menee perille? Puhetaidossa palataan perusteisiin, jotka ovat tuttuja antiikin ajasta alkaen.

1.  Puhujan tulee ottaa huomioon sanoma ja yleisö.
2.  Lyhyt puhe on parempi kuin liian pitkä.  Kunnioita aikataulua.
3.   Puheessa on aloitus, keskiosa ja lopetus.
 4. Kolmen sääntö: tulin, näin, voitin.
5. Puheesta kannattaa karsia vaikeatajuiset sanat.
6. Vaikea asia kannattaa pyrkiä sanomaan yksikertaisesti ja havainnollisesti.
7. Jokaisella puheella tulee olla pyrkimys saada kuulijassa aikaan jotakin.
8. Puheen loppu jää parhaiten mieleen.
9. Tärkeitä asioita kannattaa toistaa esim. kolme kertaa.
10. Puheella tulee olla loppua kohti nouseva jännite.

Tässä sitä on oppimista loppuelämäksi.