lauantai 9. kesäkuuta 2012

Kotimaa, Suola ja lähetys

Kotimaa-lehti muisti lähetystyötä omistamalla Suola-liitteen lähetystyölle. Tämä on merkittävä huomionosoitus kirkkomme lähetystyölle. Liite muodostuu artikkeleista, joissa lähetystyötä tarkastellaan monipuolisesti eri kannoilta sekä ulko- että sisäpuolelta.

Keskustelun suolaksi muutama kommentti.

1. Olli Seppälän jutun otsikossa mainitaan, että lähetystyö sellaisena kuin me sen tunnemme on 1800- ja 1900-lukunen tuote. Väite on kaksimerkityksinen. Toisaalta on totta, että lähetystyö lähti esim. luterilaisten kirkkojen piirissä nousuun 1700-luvulla ja on sen jälkeen monella tavalla laajentunut, mikä Suolankin kertomista jutuista voidaan päätellä.

Pidän kuitenkin lähetystyön alun ajoittamista milloin 1600-luvulle milloin myöhemmäksi virheellisenä. Lähetystyön toiminnallisena alkuna voidaan perustellummin pitää apostoli Paavalin lähetysmatkoja, joiden jälkeen lähetystyötä on kirkossa tehty milloin ahkerammin milloin laiskemmin. Jokainen aika vie evankelimia eteenpäin eri tavalla. Paavalin ajoista 1950-luvulle matkustettiin laivoilla, sen jälkeen lentokoneilla.

2. Suvulla 35. on havainnoillanen kuva suomalaisten lähettien määrästä. Huippuvuosi on 1990, jolloin oli takana kirkkomme tähänastisen historian lähetystyön nousun merkittävin vuosikymmen. Huippuvuoden jälkeen Suomen markka devalvoitiin. Lama vaikutti lähetystyöhön ja lähettien määrä on laskenut. Suomen kirkossa edelleenkin lähettien määrä on kansainvälisesti hyvällä tasolla, mikä ei johdu lähetysherätyksestä, vaan muissa maissa tapahtuneesta lähettien määrän vielä suuremmasta laskusta. Lähtystyö on tietynlaista aaltoliikettä.

3. Piispa Simo Peura unelmoi kirkon omasta lähetyksestä. Nykyinen suomalainen malli on myös kirkon lähetystä. Kirkkolähetyksistä ei maailmalla ole kovin vahvaa näyttöä. Ruotsissa on rikas lähetysperinne, mutta nykyinen tilanne on ennemminkin varotusmerkki.

Lähetystyön ongelma ei ole hallinnollinen vaan teologinen. Luterilaisen teologian tulkinnassa  on pesäkkeitä, jotka anemisoivat lähetystä ja evankeliumin viemistä kaikkeen maailmaan, lähelle ja kauas. Tämä lähetysmotiivin ongelma tulisi osata avata.

Alustava tutustuminen KMN:n Busanin 2013 luonnoksiin on aika hämmentävää luettavaa esim. kolminaisuusopin osalta. Tässä mielessä ei ole mitään uutta siihen, mistä jotkut 1950- luvulla haaveilivat KLN:n ja KMN:n yhdistyessä. Luonnoksen perusteella ekumeeninen missiologia ei ole vielä selvinnyt 1960-luvun kriisistä.

Joka tapauksessa kiitokset Kotimaa-lehdelle Suola -liitteestä.

1 kommentti:

  1. Myös Lähetyksen kesäpäivien seurakuntien edustajien tapaamisessa käsiteltiin Suolan sisällön pohjalta lähetyksen näkymiä. Lähetysjohtaja Pekka Mäkipää totesi, että Suolan sisältö on onnistuneen monipuolinen paketti.

    VastaaPoista