Arkisto -aarre oikein käytettynä

Lähetysjärjestöjen arkistot tallettavat lähetystyön kokemusta. Mishkan -lehti julkaisi numeron 49/2006 arkistoinnista. Lähetyshistoria tietää kertoa legendsaarisia tarinoita arvokkaiden aineistojen hävittämisestä.

Aika monelle arkistointi saattaa olla vierasta puuhaa. Arkistoinnilla tarkoitetaan asioiden säilyttämistä sellaisessa järjestyksessä, että sitä voidaan hyödyntää myöhemmässä tutkimuksessa ja asioita esiteltäessä.

1. Arkistoiti sisältää ajatuksen toiminnan arvostuksesta. Sellainen säilytetään, joka koetaan arvokkaaksi. Moni hävittää arvokasta ja herää vasta jälkeenpäin.

2. Arkistointi säilyttää kokemusta kirjattuna. Parempiin tuloksiin päästään, jos otetaan opiksi aikaisemmasta hyvästä kokemuksesta.

3. Ilman lähteitä asiat jäävät muistin varaan. Kun muisti pettää, muistetaan eri tavalla asioita. Tästä syntyy riitoja. Riitely käy kalliiksi.

4. Pitkässä juoksussa vain siitä voidaan kertoa, mistä on lähteitä. Muusta on vaiettava.

5. Arkiston tulee olla sellainen, että asia tai jakso voidaan kuvata riittävällä tarkkuudella. Materiaalia tulee olla riittävästi.

6. Jotta oilisi arkistoitavaa, tulisi asioita kirjoittaa muistiin. Muistia parantavat muistiot ja kirjeet. Paperille pantu säilyy paeremmin. 

7. Nykyinen digitaalisuuden ylenmääräinen painotus, voi arkistoinnin näkökulmasta osoittautua muutaman vuosikymmenen päästä hölmöilyksi. 

8. Arkistoinnnin perustana on järjestys. Järjestyksen perustana ovat luettelot. Hyvä systeemi auttaa löytämään.

9. Lähetystyössä on kanasainvälisesti painotettu arkistojen merkitystä, koska muutoin lähetystyön kokemus menee hautoihin.

Lahjonta - kiusallinen kulttuurin vaiva

Maassa maan tavalla, sanotaan Suomessa. Joissakin maissa asioita hoidetaan rahalla eli lahjotaan.

Oikeusistuimessa ei voi olla varma oikeudenmukaisesta päätöksestä, jos tuomari on lahjottu tai tällaista voidaan epäillä.

Transparency International julkaisee säännöllisesti listoja, joissa maailman maat luokitellaan korruptiotason mukaan. Suomi saa tässä arvon 3 eli pronssitilan. Se merkitsee, että suhteellisesti maassamme on vähän lahjontaa tai se tulee ilmi. Kärkiryhmässä ovat mm. Tanska, Uusi-Seelanti ja Suomi. Pohjoismaat ovat yleensä korkealla.

Jälkipään maita kiusaavat sodat tai muut ongelmat. Niitä ovat Somalia, Afganistan tai Pohjois-Korea.
Näissä maissa virkamiesten palkat ovat huonot, mikä nostaa esiin tarpeen saada lisää rahaa.
Onko palkka, jolla ei elä, oikeudenmukainen?

Korruptio on kiusallinen kulttuurin vaiva.

Corruption perceptions index

Transparency International

Lähde: Idea Spektrum 38/2014

Tunnustuskirjat swahiliksi

Teologian tohtori Anssi Simojoki täytti joitakin päiviä sitten 70 vuotta. Hänen merkkipäiväkseen julkaistiin juhlakirja "Niinkuin se kirjoitettu on, niin se myös paikkansa pitää". Kirjassa on lukuisia artikkeleita päivänsankarin elämästä ja häntä lähellä olevista teologisista teemoista.

Anssi Simojoki vietti pitkälle toistakymmentä vuotta perheineen lähetystehtävissä Keniassa ja matkaan tarttui myös luterilaisen missiologian pohdiskelua. Tässä yhteydessä kiinnitän huomiota vain yhteen "Luterilaisten tunnustuskirjojen kääntämien swahiliksi 1995-2011".

Suomessa tunnustuskirjojen julkaisemista äidinkielellä voidaan pitää itsestään selvyytenä. Näin ei kuitenkaan ole. Omana opiskeluaikanani käytettiin paljon aktikvaarien apua, kun painos oli loppunut.  Esimerkiksi naapurimaassamme Virossa ei ole tietojeni mukaan saatavilla kansissa olevaa Sovinnon kirjaa.

Anssi Simojoen näkynä oli kääntää Tunnustuskirjat swahilin kielelle, jota puhuu karkeasti laskien kymmeniä miljoonia ihmisiä toisena kielenään  Itä-Afrikassa. Käännöstyö noissa oloissa oli pioneerihanke, jolla on suuri identiteettiä luova merkitys Kenian, Tansanian ja muiden maiden swahiilia puhuville luterilaisille kirkoille.  Artikkeli tästä kertoo kootusti ja tiiviisti työn vaiheet nousut ja laskut aina maaliin tuloon saakka.

Hyvin mielenkiintoista oli lukea vaikeuksista löytää vastineita tunnustuskirjojen teologiselle kielelle ja siinä käytettyjä konsteja ja apuneuvoja.  Swahili on saanut vaikutteita muista kielistä ja näiden vaikutus tuli ottaa huomioon.

Joissakin kohdin tuli mieleeni, että käännöstyön suunnittelussa olisi saattanut olla hyöttyä tutustumisesta raamatunkäännöstyön hallintoon ja tarkastusperuiaatteisiin. Nyt joitakin pyöriä jouduttiin keksimään uudelleen Afrikan helteessä.

Kun Tunnustuskirjat swahilin kielellä on kädessä, maaliin on päästy ja se on pääasia.

Maahanmuuttajatyö puhutti Kansanlähetyksen vastuunkantajia

Kansanlähetyksen syyskausi käynnistyi kuluvan viikonlopun vastuunkantajaretriitillä syyskuun alussa. Samalla oli mahdollisuus katsoa taaksepäin ja suunnata jo vuoteen 2015.

Tällä kerralla keskusteltiin toimintasuunnitelman yhteydessä mm. maahanmuuttajatyöstä, johon haluttiin enemmän painopistettä kotimaantyössä. Suomi on murroksessa ja maahamme muuttaa enenevässä määrin väkeä eri kulttuureista. Heidät tulisi kohdata evankeliumilla esi kertaa tai muuten vain kutsua mukaan seurakunnan toimintaan.

Olisi eduksi, jos Kansanlähetykseen kasvaisi avoin ja vastaanottava ilmapiiri, jossa maahanmuuttajat luontevasti huomioidaan ja kutsutaan mukaan.

Yhtenä kysymyksenä on, tulisiko palkata tähän työhön erityisesti henkilöitä vai kouluttaa jo olemassa olevia tehtävään?  Joka tapauksessa tarvitaan lisää voimavaroja, jos asia hoidetaan työntekijävoimalla.

Keskustelussa jäi ehkä tunnistamatta jo tehty työ:

1. Maahanmuuttajiin suuntautuva pienpiiritoiminta.
2. Aiheeseen, mm. islamiin, perehdyttävä koulutus.
3. Monien yksityisten yhteydet, jotka eivät näy julkisuudessa.

Tällä linjalla voitaneen jatkaa pohtimalla, miten jokainen omlla paikallaan voisi kohdata Suomessa asuvia ulkomaalaisia omassa ympäristössään? Mihin heitä voisi kutsua mukaan? 

Työntekijöiden suuntaaminen tähän toimintaan varmaan toisi jäntevyyttä, suunnitelmallisuutta ja vahvistaisi työssä tarvittavaa asiantuntemusta.

Ruotsiin paremman elämän perässä

Suomessa YLE lähetti äskettäin dokumentin, joka kertoi Ruotsiin kutsutuista kamerunilaisista metsänistuttajista. He tulivat naapurimaahamme suurin toivein, mutta joutuivat pettymään. Kutsuja Skogsnicke Ab ei hoitanut hommiaan ja suorastaan polki tulijoiden oikeuksia ja palkkoja. Kamerunilaisten mielestä heitä pidettiin Ruotsissa orjina.

Koska kamerunilaisista osa oli ottanut kotimaassaan lainaa matkaa varten, he joutuivat pahaan välikäteen. Kotimaahan ei uskaltanut palata. Kotiväen edessä häpeäkin oli melkoinen. 

Ruotsin TV:n tutkivan journalismin yksikkö näyttää havainnollisesti, mitä seuraa, kun afrikkaisille annetut lupaukset jäävät toteutumatta. Haastattelija haastattelee Ruotsissa työtä tehneitä, heidän omaisiaan Kamerunissa, Skogsnicke AB:n johtajaa sekä häneltä alihankinnan ottanutta naapurin metsäjättien SCA:n ja Holmenin johtajia. 

Ohjelma kelpaa havaintoesimerkiksi vaikeuksista, jota afrikkaiset työntekijät saattavat pahimmillaan Euroopassa kohdata. Ongelmat laajenevat kotiseudulle Kameruniin ja aiheuttavat sukulaisille ahdistusta.

Muutettavat muuttaen ohjelman opetus koskettaa kaikkia vastaavantyyppisessä työssä olevia kutsujia. Vierastyövoiman tai stipendiaattien kutsujalla on paljon velvollisuuksia sekä sopimuksin kirjattuja että moraalisia. 

Hänen on:
1. Tunnettava kaikki kutsujan velvollisuudet.
2. Tiedettävä mitä lupaa.
3. Pidettävä lupauksensa.
4. Kohdeltava muita niinkuin tahtoisi itseään kohdeltavan.

Tarinalla on elokuvamainen loppu. Kun ohjelma esitettiin Ruotsissa, kansalaiset panivat hatun kiertämään ja kamerunilaiset saivat korvausta vaivoistaan.

Mosulin kristityt vainottuina Irakissa

Mosul on Irakin pohjoinen suurkaupunki, jossa on yli 1,4 miljoonaa asukasta. Kaupungissa asuu myös vähemmistöjä, joista osa on kristittyjä.

Radikaalin islamilaisen ISIS-järjestön joulut ovat pakottaneet Mosulin kristittyjä lähtemään kodeistaan. Heitä on kehotettu kääntymään islamiin. Uhkana ovat myös verot - tai kuolema. Kristittyjä on velvoitettu laittamaan erityinen merkki kotinsa seinälle. Tässä mielessä vaino muistuttaa 1930 -luvun juutalaisvainoja, holokaustia.

Menneinä vuosina on tuhottu 118 kirkkoa. Nämä ovat olleet alueella olleita roomalais-katolisia, ortodoksisia tai evankelisia kirkkorakennuksia. Tuhotuista rakennuksista lasketaan Bagdadissa olleen 45, Mosulissa 64, Kirkukissa 8 ja yksi Ramadissa.
Kristittyjen määrä Irakissa lasketaan sadoissa tuhansissa ja heidän historiansa ulottuu 1800 vuoden ajalle. Koko tapahtuma heijastelee laajemminkin Lähi-idän kristittyjen vaikeaa tilannetta.

ISIS on radikaali, poikkeuksellisen julma islamilainen jäsjestö, joka havittelee jonkinlaista Irakin rajat ylittävää islamilaista valtiota Suur-Syyriaa. Se on valloittanut osia Irakista ja pyrkii saattamaan alueille islamilaisen sharian. 

Tietojen mukaan ISIS -taistelijoiden eteneminen tietää vainoja myös muslimeille, mm. shiialaisille.

Lisätietoja Irakista Operation World

Lähde: Idea Spektrum Nr.32/33 6.8.2014.

Lausannen liikkeen perustamiskokouksesta 40 vuotta

Lausannen liikkeenä tunnettu lähetysliikehdintä kokoontui Sveitsin Lausannessa heinäkuun 16.-25. päivinä 1974. Tuossa kokouksessa julkistettiin Lausannen julistuksena (Lausanne Covenant) laadittu lähetystyön perusteita koskeva asiakirja. Asiakirjalla oli aikanaan ja on siitä lähtien ollut suuri merkitys lähetyksen ominaislaadun muistuttajana.

Aika ajoin lähetystyössä joudutaan rajankäyntiin, jossa kysytään, mistä siinä on kysymys. Vaikka Jeesus antoi lähetyskäskynsä ja siinä tavoitteen, sanoman ja välineet, lähetystyön olemus tuppaa monilta unohtumaan.

Tällä hetkellä Lausannen liike on jonkinlaisessa tienristeyksessä. Aikaisemmat suunnannäyttäjät ovat siirtyneet sivuun ikänsä vuoksi ja nuorempi sukupolvi astuu esiin. Eteläiseltä pallonpuolliskolta nousee uusia toimijoita mukaan. Se on iloinen asia.

Paineita luovat sellaiset sosiaalisen toiminnan liikkeet, jotka muuttavat evankeliumin tämänpuoleiseksi sanomaksi ja irroittavat evankeliumin juuriltaan. Sana rististä ihmisen toivona uhkaa hämärtyä.

Maailmanlähetys voi säilyttää kurssinsa, jos sillä on:

 1. Selvä trinitaarinen pohja Isan, ja Pojan ja Pyhän Hengen elämässä ja toiminnassa.
2. Raamatusta nouseva käsitys synnistä ja sen syyvyydestä. Tästä uskonpuhdistajat muistuttivat.
3. Kirkas käsitys Kristuksen ainutlaatuisuudesta ihmisen ainoana toivona.
4. Kirkas evankeliumi, jossa syntinen saa pelastuksen Jeesuksen sovitustyön tähden.
5. Evankeliumin sytyttämänä näky sen viemisestä lähelle ja kauas ja lähimmäisen auttamisesta eri tilanteissa.