Richard Harvey: Evankeliumin voi kertoa kysymyksin

 

Richard Harvey vieraili Kansanlähetysopistolla. Hänen tulkkinaan toimi Anja Kolehmainen.

Richard Harvey vieraili Kansanlähetysopistolla Ryttylässä juutalaisuutta käsittelevällä opintojaksolla 22.11.

Vierailu oli osa tri Harveyn kiertuetta Suomessa. Suomessa Richard Harvey on Juutalaisevankelioiumisen Suomen toimikunnan (JUST) kutsumana.  Richard Harvey on Jeesukseen uskova messiaaninen juutalainen, joka on väitöskirjassaan tutkinut messiaanisen juutalaisuuden eri suuntia. Hän on julkaissut myös muita kirjoja. Viimeksi on ilmestynyt kirja Lutherin suhteesta juutalaisiin. 

Richard Harvey muistutti, että juutalaiset hahmottavat itsensä syntytaustan mukaan. Hänen sukujuurensa ovat Saksassa, josta perhe joutui toisen maailmansodan aikoihin muuttamaan Englantiin.  Hän asuu perheineen Lontoossa.  Juuret ovat juutalaisille tärkeitä, Jeesuksenkin syntymäkertomus alkaa sukuluettelolla, muistutti Harvey.

Harvey on keskustellut Jeesuksesta juutalaisten kanssa erilaisissa tilanteissa. Juutalainen maailma on hyvin monimuotoinen. Juutalaisten joukossa on myös ateisteja.  Hän esitteli ajatuksen, joka nousee juutalaisesta tavasta väitellä, kyseenalaistaa ja kysyä. Kysymykseen vastataan kysymyksellä ja sillä tavalla viedään keskustelua eteenpäin.  

Keskustelijan tulee kuunnella paljon, jotta ymmärtää kysymyksen taustalla olevat ajatukset ja motiivit.

Monet eivät tunne Raamattua ja tiedä kristillisen uskon perusteita. Heille tulee osata kertoa evankeliumi lyhyesti ja selkeästi. Richard Harvey havainnollisti menetelmän, jossa elokuvista opitun menetelmän  mukaan voi kertoa omasta elämästä ja siihen liittää Raamatun kertomuksia, joita sovelletaan kuulijan maailmaan.

Todistustehtävä vaatii islamin tuntemusta

 

Jyväskylän yliopistossa tarkastettiin Kari Vitikaisen väitöskirja, joka pohti islamia. Mitä on olla kunnon kansalainen ja kunnon muslimi?

Evankeliumin vieminen islamin maailmaan on tunnetusti haasteellinen tehtävä. 

Islam on suuri maailmanuskonto, jolla on historiaa yli 1300 vuotta ja useita suuntauksia monissa eri maissa. On sanottu, että islamin kohtaaminen on kristillisen uskon merkittävin haaste nyt ja tulevaisuudessa.

Eräs perusasia Kansanlähetyksen työssä on kiteytynyt periaatteeksi: islamia kohdattaessa tulee tuntea hyvin oman uskon perusteet (evankeliumi) ja islam.

Suomessa ehkä tiedämme oman uskon perusteista, mutta islamnin tuntemisessa voi olla parannettavaa. Osaammeko vastata kesksisiin islamin väitteisiin? Tätä keskustelua käydään kaduilla ja pihoilla yhä enemmän.

Aikakin hengellisen työn tekijoiden tulisi perehtyä tukevasti ja juuria myöten islamiin. Se voisi alkaa esimerkiksi juurevasti profeetta Muhammedin elämänvaiheista ja profeettaa seuranneista vuosikymmenistä.

Tiestysti Koraanin tunteminen on myös tärkeää.

Perustan luomisen jölkeen voi keskittyä johonkin teemaan tai vaikka islamin keskeisimpiin väitteisiin ja niihin vastaamiseen.  


Ilman valmiutta voi joutua yllätetyksi tai ei muuten ymmärrä, mistä keskustellaan.

Silta kertoo Ruotsin siirtolaisista Skövden alueella

Kansanlähetyksen synnyn vuosikymmen oli aikaa, jolloin kymmenet tuhannet suomalaiset lähtivät Ruotsiin työn perässä.  Elettiin murroaikaa, vaikka Ruotsiin oli muutettu jo paljon aikaisemminkin. Nuori Kansanlähetys aloitti työn Ruotsissa, jonne perustettiin Ruotsin suomenkielinen Ev.lut. Kansanlähetys.  Elämä vieraalla maalla on toisenlaista kuin kotona Suomessa. Viidenkymmenen vuoden aikana moni on nukkunut pois, osa on sulautunut osaksi ruotsalaista yhteiskuntaa, monet ovat palanneet takaisin kotimaahan.  Diasporassa eletään omalla tavalla muutoksessa.

Silta -teos kertoo Ruotsissa asuvien siirtolaisten elämästä Ruotsin kirkon kirkollisen työn näkökulmasta. Painopiste on Skövden alueella.  Kirjassa kerrotaan myös Kansanlähetyksen työstä. Saara Kettunen on tehnyt kirjaryhmänsä kanssa suuren työn tämän kirjan toimittamisessa ja julkaisemisessa.  Parhaillaan eletään aikaa, jolloin muisto ja kokemukset alkuajan maanhantulosta ovat vielä talletettavissa tuleville sukupolville.  Tämä kirja maksaa osaltaan tätä velkaa.

Kirjasta on otettu jo toinen painos.

Silta. 
Suomalaisten siirtolaisten elämää Ruotsissa.
Toim. Saara Kettunen.
2p.
2016.

Kansanlähetyspiirit kirjoissa ja kansissa

50 vuoden aikana monet kansanlähetyspiirit ovat julkaisseet omia juhlakirjoja ja historiikkeja. Näissä 17 kansanlähetyspiirin työn vaiheet on tullut kuvatuksi tavalla, jossa Suomen eri alueet ja maakunnat tukevat esille. Satakunnan Kansanlähetys on julkaissut kaksikin juhlakirjaa Satakunnan mailta maan ääriin julkaistiin piirin täyttäessä 20 vuotta vuonna 1989  ja Välähdyksiä piirin tullessa 40 vuoden ikään. 

Yllä olevassa kuvassa on neljän piirin julkaisuja, joista sivumäärältään laajin on Juhani Hautamäen toimittama Lakeudella ja lähetysmailla.  Teoksessa maailmanlähetystä ja evankeliumin todistusta tarkastallaan Etelä-Pohjanmaan horisontista.  Kuvan ulkopuolelta voisi mainita mm. Kainuun Kansanlähetyksen julkaisut tai  Helsingin Kansanlähetyksen historiikin.

Kansanlähetyksen lähetystyötä kirjoissa ja kansissa

Kansanlähetyksen lähetystyöstä on 50 vuoden aikana julkaistu lukuisia kirjoja. Tässä on kolme esimerkkiä.

Pentti Heinilä julkaisi kirjan Erittäin salainen. Kirja kertoo Raamattujen kuljetuksesta Itä-Eurooppaan aikana, jolloin rajoilla kysyttiin: onko Raamattuja tai hengellistä kirjallisuutta.  Venäjän vallankumouksen jälkeinen aika vuodesta 1917 vuoteen 1987 oli kristillisen uskon näkökulmasta poikkeuksellista. Neuvostoliiton ja sitä seuranneiden Itä-Euroopan maiden virallinen ideologia oli ateistinen ja kristillistä uskoa vastaan.  Neuvostoliiton tapahtumat 1991 olivat kuin vuosi 1917 käänteisesti. Tätä kirjoitettaessa Inkerin kirkko on toiminut rekisteröityneenä 25 vuoden ajan.  Nämä ovat oman aikamme suuria tapahtumia.

Tapani Kaitaisen kirja Etiopia herää on toinen Kansanlähetyksen piirissä julkaistu Etiopia -teos. Ensimmäinen teos oli Ritva Olkkolan Etiopia odottaa. Kaitaisen kirja on tiivis paketti sosialismin ajan Etiopiasta, jossa kristillinen kirkko eli monien rajoitusten alaisena. Tämä vaihe kesti keisarivallan loppumisesta vuonna 1974 vuoteen 1991, jolloin Mengistu Haile Mariam lähti maanpakoon. Etiopiassa lähetystyö saattoi vaikeanakin aikana jatkua. Kirkko kasvoi vaikkakin kärsimyksen keskellä. Mekane Yesus -kirkko menetti pääsihteerin, joka surmattiin vuonna 1979. Moni työntekijä joutui viettämään aikaa vankilassa.

Kansanlähetys on toiminut Japanissa jo miltei 50 vuoden ajan. Seppo Vänskä on koonnut yksiin kansiin keskeisen osan tästä ajasta oman ja perheen kokemusten pohjalta. Japanista kertoo myös Jorma Pihkalan vuonna 1989 toimittama kirja  Auringon nousun maa.

Kansanlähetys tutkimuksen suurennuslasin alla

Kansanlähetyksestä on 50 vuoden aikana tehty lukuisia tutkimuksia. Yllä olevassa kuvassa on kirjoja kolmesta eri teemasta.

Jo kuusi vuonna Kansanlähetyksen synnyn jälkeen ilmestyi Juha Kauppisen tutkimus Evankelioiva herätysliike, jossa hän sosiologian menetelmin kuvasi Kansanlähetykseen kuuluvia ja liikkeen profiilia.  Sen jälkeen Juha Kauppisen tie vei Etiopiaan, jossa hän toimi Suomen lähetysseuran lähettinä myrskyisällä 1970-luvulla. Aika oli Etiopiassa myrskyisää, koska marxilaiset voimat syrjäyttivät keisari Haile Selassien ja alkoi sosialistisen Etiopian aika. Palattuaan Suomeen Juha Kauppinen jatkoi Kansanlähetyksen tutkimista väitöskirjassaan Kansanlähetyksen alueellinen leviäminen. Siinä hän pohtii liikkeen nopean leviämisen syitä ja ottaa kantaa 1970-luvun alussa olleeseen kansanlähetyskriisiin.

Ari Auranen väitteli tohtoriksi Uuras Saarnivaaran elämäntyötä käsitelleellä väitöskirjallaan. Tämä tutkimus päättyi vuoteen 1966.  Kuvassa keskellä oleva teos tutkii Uuras Saarnivaaraa Kansanlähetyksen synnyn jälkeen ja hänen teologista toimintaansa Suomessa Lähetyskorkeakoulun dekaanina ja muuten teologisena vaikuttajana.

Pia Latvalan väitöskirja selvittelee Kansanlähetyksn slaavilaistyötä vuosina 1968-1973.  Tämä toiminta oli paljon julkisuudessa, koska työ Neuvostoliitossa kiinnosti suomalaisia kristittyjä. Julkisuutta toivat myös nk. vasemmistolehtien kirjoitukset ja erilaiset kyselyt aina eduskuntaa myöten. Pia Latvalan työ käsittää Kansanlähetyksen alkuvuodet Sanansaattajat -järjestön syntyyn saakka.

Kansanlähetyksen juurilla

Kansanlähetyksen vastuunkantajaretriitissä esittelin liikkeestämme kirjoitettuja kirkoja. Yllä olevat kirjat eivät ole kirjoja Kansanlähetyksestä, mutta valottavat liikkeemme hengellistä taustaa ja juuria yhdestä näkökulmasta.

Osmo Tiililä kaipaili teoksessaan Kirjani ja elämäni asiantuntevaa henkilöä kirjoittamaan elämäkertaa Urho Muromasta, joka oli viime vuosuisadan ehkä merkittävin hengellinen  julistaja Suomessa. Herää Valvomaan -lehden levikki oli vuonna 1960 noin 40 000 paikkeilla.

Eino J. Honkanen suunnitteli kirjoittavansa elämäkerran Moromasta, mutta sairaus vei voiton ja hanke ei toteutunut. Elämäkerran kirjoitti Timo Junkkaala. 

Eino J. Honkasen syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Sodan jälkeen hän aloitti työn Suomen Raamattuopistolla opettajana ja toimi myöhemmin rehtorina.  Kansanlähetyksen syntyvaiheissa Honkasta pyydettiin mukaan ja hänestä tuli pitkäaikainen Uusi tie -lehden päätoimittaja ja Kansanlähetyksen hallituksen puheenjohtaja.  Leena Huhtaniemi kirjoitti elämäkerran Honkasesta vuonna 1997, kun Kansanlähetys täytti 30 vuotta.  Hän pelasti kirjallaan paljon sellaista muistitietoa ja kokemusta, joka ehkä muuten olisi unohtunut.  Eino J. Honkasen mukana Kansanlähetykseen tuli vanhemman sukupolven kokemusta ja perintöä, joka oli hankittu jo paljon ennen Kansanlähetyksen syntyä.

Saksan uutisia kertoo idea Spektrum

Yksi Saksan kirkollisia uutisia välittävä julkaisu on Saksan evankelisen allianssin lehti idea Spektrum. Lehti on aukakauslehtiasuinen ja ilmestyy viikoittain.  Uutistoimistolla on myös kotisivunsa, uutisia verkossa ja  TV -ohjelmaa. Seuraavassa muutamia uutispaloja numerosta 33/34 24.8.

1. Lehden pääaihe on Eurooppaa kohdannut terrorismin aalto.  Lehti muistuttaa 17 erilaisesta terroritapahtumasta viimeisen kolmen vuoden aikana. Tuhoisin näistä tapahtui Pariisissa marraskuussa 2015 ja uusin Suomen Turussa tässä kuussa.  Kirkkojen johtajat ja viralliset tahot kamppailevat ilmiön taustan kanssa. Miten tulisi ilmaista se, että ilmiö on taustaltaan islamiilainen? Suurin osa muslimeista ei terroria hyväksy, mutta iskujen tekijät tulevat islamin maailmasta. Onko oikein sanoa "Das hat mit dem Islam nichts zu tun!"?

2. Toinen uutinen pohtii, että sanomisen vapaus on jotenkin kaventunut suuressa kirkkoliitossa EKD:ssa. Voidaanko esimerkiksi pitää esillä perinteistä avioliittoa nyt ja tulevaisuudessa?

3. Lehti julkaisee säännöllisesti ajankohtaisia lukuja.
 Esimerkiksi afgaaneja on Saksassa 252 590.
Itävallassa on muslimeja 700 000. Joka lehdessä julkaistaan vuoden sisällä lehden julkaisupöäivään mennessä suoritettu aborttien lukumäärä Saksassa. Tänä vuonna se on 24.8. mennessä 66 500 surmattua lasta. 


Idea soektrum 33/34 24.8.2017

Evankeliumi juutalaisille - LCJE kokoontui Berliinissä

Lausannen liikkeen juutalaisevankelioimisen neuvottelukunta järjesti 14.8.-17.8.  Euroopan kokouksen Berliinissä.  Kokous pidettiin tunniksin "Reformaation anti juutalaisevankelioimiselle, messiaanisen juutalaisuuden ja juutalaiskristittyjen suhteet". Kokoukseen osallistui noin 80 osanottajaa 12 eri maasta.

Kokouspaikaksi oli valittu Berliini, jolla on aiheen näkökulmasta synkkä historia. Viime vuosina juutalaisia on jälleen muuttanut kaupunkiin ja heidän lukumääränsä lasketaan kymmenissä tunahsissa.  Berliini vetää puoleensa myös israelilaisia turisteja ja jopa päivän ostosmatkalaisia.

Kokouksessa pohdittiin refoamaation ja juutalaisten suhdetta. Richard Harvey oli julkaissut aiheesta kirjan, jossa pohti Lutherin kriittistä suhdetta juutalaisiin. Tätä käytettiin hyväksi holokaustin aikana. Harvey tarkasteli aihettaan juutalaistaustaisena Jeesukseen uskovana holokaustin lävitse. Hän toivoi kirkoilta juhlavuonna enemmän konkreettisia tekoja suhteessa menneisyyteen.

Toisaalta todettiin, että Lutherilla ei olleut mitään juutalaista kansaa vastaan tähdättyä ohjelmaa. Hän torjui juutalaiset teologisista syistä, kun nämä torjuivat Jeesuksen Messiaana. Lutherilla tiedetään olleen yhteyksiä juutalaisiin, joilta hän sai neuvoja heprean kieleen ja Vanhan testamentin opetuksiin. Keskustelussa muistutettiin, että luterilaisetkaan eivät julista Lutheria vaan Jeesusta.

LCJE on olemassaolonsa ajan alleviivannut sitä Raamatun sanomaa, että evankeliumi kuuluu juutalaisille. Jeesus on ennen kaikkea Israelin Vapahtaja. Avi Snyder kävi esityksessään lävitse juutalaisevankelioimista vastaan esitettyjä perusteluja.  

Berliinin LCJE:n kokous oli aikaisempaa keskustelevampi. Keskusteluja käytiin eri teemoista pienissä ryhmissä. Tällainen vuorovaikutus on ollut erityisesti nuorten toive.

Seuraava LCJE:n kansainvälinen kokous järjestetään Kanadassa, Torontossa vuonna 2019.

LCJE Statement Berlin 14.8.-19.8.2017

Richard S. Harvey on julkaissut teoksen Lutherista ja juutalaisista.

Berliinin kaupunkilähetys todistaa ja auttaa suurkaupungissa

Berliinin kaupunkilähetyksen tunnusjae maalattuna kerrostalon seinään.

Berliinin kaupunkilähetys on toiminut jo toista sataa vuotta. Sen tunnusjakeeksi on otettu Jeremia 29,7.  Tässä jakeessa Herra antoi sanan pakkosiirtolaisuudessa eläville juutalaisille, että he eläisivät etsien sen kaupungin parasta, missä elävät. 

Tällä hetkellä Berliini on jälleen Saksan pääkaupunki. Se on  eurooppalainen suurkaupunki keskellä Eurooppaa.

Berliini on ottanut vastaan runsaasti maahanmuuttajia ja pakolaisia ensin Venäjältä ja sittemmin Keski-Aasiasta. Myös juutalaisia on jälleen muuttanut Berliiniin.

Ruandan kysymysmerkki ja huutomerkki

Lausannen liikkeen Kapkaupungin kokouksessa 2010 oli esillä Ruandan kansanmurhaan johtanut sisällissota 1990-luvulla.
Teeman ongelma oli suuren tragedian lisäksi se, miten on mahdollista, että kristityssä maassa, jossa asukkaista on kristittyjä 90 %, tapahtuu kansanmurha. Kansanmurhassa surmattiin arvion mukaan noin 800 000 tutsia ja maltillista hutsia.

Vuoden 1991 väestölaskennan mukaan Ruandan asukkaista 89 % oli kristittyjä, joista 62 % roomalais-katolisia ja 27 % protestantteja. Muihin uskontokuntiin kuuluvia oli pienempiä määriä. Kristillisen uskon vaikutus alkoi Ruandassa vuonna 1901 katolisen lähetystyön mukana. Vuonna 1941 Ruandan kuningas kastettiin. 1930-luvulla koettiin herätyksen aikaa, joka vaikutti paljon maan rajojen ulkopuolella.

Afrikkalaiseen tapaan maassa vaikutti heimoja. Ruandan asukkaat kuuluivat kolmeen heimoon hutseihin, tutseihin ja twa-pygmien heimoon. 

Mitä kaikesta tulee oppia?

Ongelma on tietenkin syvempi kuin Ruandassa koettu. Miten on mahdollista, että holokausti toteutui keskellä Eurooppaa? Miksi kevät 1918 oli niin julma meillä Suomessa? Voisiko tämä kaikki toistua?
Lähde: Antoine Rutayistre/ The Lausanne Movement 2010

Inkerin kirkon rippikoulu eli neuvostoajan läpi

Inkerin kirkossa on ollut rippikoulutyötä jo 200 vuoden ajan.
Inkerin kirkko -lehden numero 2/2017 avaa kirkon rippikoulutyötä Venäjällä. Rippikoulutyö koki vuosikymmenien murrosajan vuoden 1917 vallankumouksen seurauksena.

Ensimmäinen tunnettu rippikoulu pidettiin Tuutarissa vuonna 1781. Sitä ennen lukkarit opettivat kansalle kristinoppia ja vahvistivat kansan lukutaitoa. Inkerissä noudatettiin vuoden 1686 kirkkolakia, jossa oli vaatimus opettaa kansaa lukemaan.  Näin jatkui 1900 -luvun alkupuolelle, jolloin rippikoulutyö oli kirkossa nuorisotyön ainoa muoto.

Vallankumouksen jälkeen tilanne vaikeutui. Vuonna 1918 voimaantullut laki kielsi uskonnon opettamisen alle 18 -vuotiaille.  Rippikoulut muutettiin kolmipäiväisiksi ”konfirmaationvalmennustilaisuuksiksi”, jota ei katsottu uskonnon opettamiseksi. 1920-luvulla rippikoulut olivat suosittuja ja vuonna 1926 saatiin lupa kahteen rippikouluun, jossa oli alle 18-vuioden ikäisiä nuoriakin.

Rippikouluja pidettiin 1930 ja 1940-luvulla vaihtelevissa olosuhteissa.

Viktor Huhka kertoi poikkeusoloista:
-    En ole oikeastaan koskaan käynyt rippikoulua, naurahtaa Huhka. Mummot opettivat meille Isä meidän  -rukouksen ja uskontunnustuksen. Meillä piti joka aamu rukoilla, mummo opetti siihen lapsesta asti. Hän myös selitti käskyjä. Kun kasvoin, hän ei antanut mennä ulos, ennen kuin olin lukenut jonkin Raamatun tekstin.

Hänen kotonaan ei puhuttu esim. konfirmaatiosta, johon Viktor Huhka tutustui myöhemmin Narvassa.

Venäjällä konfirmoitavat ovat tavallista iäkkäämpiä 18–65 -vuotiaita nuoria ja aikuisia. Neuvostoliitossa rippikoulua siis pidettiin, mutta  erikoisissa olosuhteissa. Viktor Huhkan konfirmaatio oli heinäkuussa vuonna 1968.

Neuvostoliittoon koitti Perestroikan myötä uusi aika ja ensimmäinen uuden ajan Inkerin kirkon 14 nuoren konfirmaatio järjestettiin Kelton kirkossa vuonna 1993.

Lähde: Kristiina Paananen Rippikoulutyötä yli 200 vuotta. – Inkerin kirkko 2/2017.

Etiopiassa sijainneen Evankeliumin ääni -radioaseman kansallistamisesta 40 vuotta

 

Uusi tie -lehti uutisoi 23.3.1977 radioaseman kansallistamisesta.

Parhaillaan kokoontuu Namibiassa Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous. Yleiskokouksen alla Luterilainen maailmanliitto on kotisivullaan muistanut Evankeliumin ääni-radioasemaa, jonka kansallistamisesta tuli 12.3. 2017 kuluneeksi 40 vuotta.

Evankeliumin ääni oli LML:n radioasema, joka kuulutti Addis Abebasta evankeliumin sanomaa laajasti Itä-Afrikassa eri kielillä. Asema oli merkittävä julistaja tuohon aikaan Itä-Afrikassa. Asema oli perustettu vuonna 1963.

Kansallistaminen liittyi tuohon aikaan Etiopian vallankumouksen vaiheeseen, jossa se sai jyrkemmän suunnan. Kansanlähetyksen työalalla Bedellessä kansallistettiin paikallisen koulun rakennuksia.


LML:n uutinen: The Voice of the Gospel

Koko Raamattu on julkaistu 648 kielellä

Yhtyneet Raamattuseurat (UBS)  on julkaissut uusimman raamatunkäännöstyön tilaston.
Uusimman tilaston mukaan vuiime vuonna saatiin koko Raamatun käännöksiä 61 kielellä. Näistä uusia  koko Raamatun käännöksiä oli alle 20.
Yhtuyneiden raamattuseurojen kokemuksen mukaan koko Raamatun kääntämiseen menee aikaa 12 vuotta.

Raamatunkäännöstyön tilasto:

Koko Raamattu   648  kielellä
Uusi testamentti  1432  kielellä
Jokin raamatunosa  1145 kielellä
Ei käännöstä 3655 kielellä

UBS:n tilaston 31.12.2016 julkaisi Suomessa Suomen Pipliaseura

Global Scripture Access Report 2016

Juutalaisevankelioiminen esillä Berliinissä elokuussa

Lausannen liikkeen juutalaisevankelioimisen neuvottelukunnan (LCJE) Euroopan kokous pidetään Berliinissä 14.-17.8.2017.

Berliini liittyy myös synkällä tavalla juutalaisten vaiheisiin, sillä lähellä Berliiniä olevassa Wannseessa tehtiin 1940-luvun alussa päätös juutalaisten tuhoamisesta.

Toisaalta viimeisten kahden vuosikymmenen aikana juutalaiset ovat muuttaneet takaisin Berliiniin. Heidän joukossaan on myös Jeesukseen uskovia messiaanisia juutalaisia. Suuri osa heistä muutti Saksaan Venäjältä 1990-kluvun muuttoaallossa.  Myös Israelista muuttaa juutalaisia Saksaan tai vierailee eri syistä Berliinissä..

LCJE:n kokous on 11. Euroopan kokoontuminen, viimeksi kokoonnuttiin  Ukrainassa. LCJE on verkosto, joka kokoaa niitä, jotka haluavat olla mukana evankeliumin viemisessä juutalaisille.
Kokoontumisessa kuullaan esitelmiä ja alustuksia aiheesta sekä raportteja eri puolilta Eurooppaa.

Terveiset islamseminaarista (1979)

Terveisiä islamseminaarista!  

Tavallisesti tuodaan terveisiä tuoreesta seminaarista, mutta näin Kansanlähetyksen juhlavuonna voinee tehdä poikkeuksen. 

Terveiseni koskevat Ryttylässä 14.–16.8.1979 järjestettyä KLK:n islamseminaaria. Seminaariin osallistui 45 islamtyöstä kiinnostunutta asiantuntijaa, lähetystyöntekijää tai muuta kuulijaa.  
Seminaarin järjesti Kirkon lähetystyön keskus ja Seppo Syrjänen kirjoitti vaikutelmissaan, että seminaari oli ensimmäinen kirkon islamseminaari.

Muistelemista helpottaa omien muistikuvieni lisäksi se, että Kirkkomme lähetys – lehti julkaisi seminaarin esitelmät ja toimenpide-ehdotukset teemanumerona 2/1979.  Monet keskeisistä esitelmöitsijöistä eivät enää ole keskuudessamme, esim. Jussi Aro (1928–1983), Juhani Lindgren (1937–2006) ja Seppo Syrjänen (1939–1988).

Itse seminaarista jäi mieleeni kaksi näkökulmaa.  Seminaaria edeltävänä vuonna 1978 oli solmittu Lähi-idässä Israelin ja Egyptin rauhansopimus. Professori Jussi Aro arveli, että voi käydä niin, että presidentti Anwar Sadatille tapahtuu jotakin ja hän siirtyy syrjään. Samalla menee koko sopimus. Tämä ”profetia” toteutui osittain.
Anwar Sadatia vastaan tehtiin salaliitto 6.10.1981, jossa hänet surmattiin. Sen sijaan rauhansopimus on säilynyt meidän päiviimme saakka.

Toinen näkökulma koskee lähetystyöstä Euroopassa. Tämä työala ei 1970-luvulla ollut saanut varauksetonta kannatusta kirkossamme.  Aihe oli esillä seminaarissa.  Esimerkiksi Isto Pihkala piti perusteellisen esitelmän Islamista Euroopassa ja Suomessa.  Seminaari oli osa prosessia, jossa kirkossamme silmät avautuivat työlle Euroopassa.  1980-luku toikin tähän uusia avauksia.

Kirkkomme lähetys – lehti julkaisi ryhmien raportteja ja niissä annettuja toimenpide-ehdotuksia.  Tätä kirjoitettaessa kirkkomme islam – toimikunta on toiminut vuosikymmeniä ja seminaarin aihe on yhtä ajankohtainen ellei vieläkin ajankohtaisempi kuin vuonna 1979.

Jens Schulzista uusi EMOn lähetysjohtaja

Saksalainen lähetysjärjestö Evangeliumsgemeinschaft  Mittlerer Osten (EMO) saa uuden lähetysjohtajan. EMOn keskustoimisto sijaitsee Wiesbadenissa Saksassa.

Uusi lähetysjohtaja on Jens Schulz (52v.) , joka on toiminut lähetystyössä Guamissa  Mikronesiassa. Hän kertoo tulevansa vapaakirkolliselta taustalta, mutta omaavansa ystäviä yli rajojen. Jens Schultzilla on kokemusta teologisen seminaarin toiminnasta ja hallinnosta.

EMOn työssä hän joutuu perehtymään uuteen islamilaiseen kulttuuriin Egyptissä, jossa järjestöllä on yli sadan vuoden historia.

Kansanlähetys on ollut tässä työssä mukana yli 40 vuodena ajan Assuanissa ja Ballanan klinikalla.

Lähde:  emo aktuellt 2/2017,2.

Kymmenen vuotta surmatyöstä Malatyassa 18.4.2007

Tapahtuman muistohetki haustausmaalla  Necati Aydinin haudalla. Kuva K.T.

Tasan kymmenen vuotta sitten 18.4. 2007 surmattiin Turkin Malatyassa kolme kristittyä nuorta miestä uskonsa ja evankeliumin todistuksen tähden.

He olivat Necati Aydin, Ugur Yuksel ja Tilmann  Geske, jotka menivät toimistoon tutkimaan Raamattua yhdessä ystäviensä kanssa.

Kaiken surun keskellä nämä todistajat ovat kuolemansa kautta viestittäneet anteeksiantamuksen sanomaa maassa, jossa Jeesukseen uskovat elävät vähemmistönä.

18.4. muistetaan seurakuntaa Turkissa ja kärsivää seurakuntaa erityisesti.

Kukonlaulun kirkko

 Pääsiäisajan tapahtumiin liittyvät Jeesuksen vangitsemisesta kertova kuvaus.

Matteus 26: 57-75
Kukonlaulun kirkko on pystytetty tämän tapahtuman muistoksi.

Kukonlaulun kirkon taustalla näkyy osa Öljymäkeä. Alakuvassa roomalaisaikaiset portaat

Miten Luther kuoli?

Saksaan tuli vuoden 2015 vuoden aikana paljon maahanmuuttajia. Maahanmuuttajista osa on kääntynyt kristityksi ja ottanut kasteen.  Varmistuakseen heidän uskonsa aitoudesta viranomaiset haastattelevat kristityksi kääntyneitä.  

Yksi kysymyksistä oli: Miten Luther kuoli? Tämä kysymys saattaa olla hankala monelle suomalaisellekin, jos Lutherin elämäkerta on jäänyt kertaamatta.

Eilisessä tekstissäni esittelin Reijo Arkkilan kirjan Kallis oppi-isämme Martti Luther. Siinä on kuvaus myös Lutherin kuolemasta.

Lutherin kuolinpäivä on 18. helmikuuta 1546.

Tuota yötä edeltäneenä iltana Luther oli kodissaan lausunut rohkaisun sanoja ja vakuuttanut iankaikkisen elämän toivolla. Illalla hän rukoili ja koki voimakasta ahdistusta. Ystävät olivat hänen vuoteensa vierellä. Hän pyysi lämmittämään huonetta ja ilmaisi, että hänen lähtönsä oli lähellä. Lutherin maallinen elämä päättyi sairauskohtaukseen aamuyön hetkenä.

Reijo Arkkila
Kallis oppi-isä Martti Luther
SLEY-Media Oy: 2016.

Martti Lutherista on kielellämme kirjoitettu paljon ja hänen elämänvaiheitaan on kuvattu useissa teoksissa. Uskonpuhdistuksen juhlavuoden kunniaksi Reijo Arkkila on julkaissut tiiviin kuvauksen Lutherin elämänvaiheista.  Tämä on perusteltua, koska monet aikaisemmin julkaistut vastaavat teokset ovat loppuunmyytyjä.

Reijo Arkkila ei teoksessaan pyri perustavaan Lutherin elämäkertaan, vaan esittelemään uskonpuhdistajan keskeisiä elämänvaiheita ja niistä käytyä keskustelua Samalla hän kommentoi Luther-tutkimuksen teemoja mm. teesien ”naulaamiseen” liittyvää keskustelua.

Lutherin elämänvaiheiden rajalinjana aikaisempi Luther-tutkimus piti uskonpuhdistajan nk. tornikokemusta, jossa hänelle kirkastui vanhurskauttaminen uskon kautta. Erityisesti tämän ajoittaminen synnytti epäselvyyttä. Toiset ajoittivat sen aikaisemmaksi noin 1513 paikkeille, toiset taas kuten Uuras Saarnivaara myöhemmäksi vuoteen 1518. Tällä keskustelulla on ollut teologinen merkitys, koska se on ollut rajalinja varhaisen (katolisen) Lutherin ja kypsän (reformatorisen)  Lutherin välillä. Luther-tuotanto on niin laaja, että lukija helposti muovaa kohteen mieleisekseen. Reijo Arkkila ei ole tornikokemusta nostanut esille dispositioon, mutta käsittelee sitä ja pohtii ajoituskysymystä erillisessä liitteessä. Arkkila näyttää olevan samoilla linjoilla kuin esim. Uuras Saarnivaara ja myöhemmän ajoituksen edustajat.

Teoksen lopussa on elämänvaiheiden jälkeen koottu oppi-isän teologinen käsitys tiettyihin teemoihin. Toinen teemoittainen jakso koskee Lutherin kipeitä kysymyksiä, kuten Hessenin Filipin avioliittoa sekä suhdetta turkkilaisiin ja juutalaisiin. Arkkila on Öbergiin tukeutuen kuvannut Lutherin suhdetta lähetystyöhön.
Kirjan lopussa on liitteissä kattava luettelo Luther tutkimusta sekä luettelo evankelisen liikkeen Luther-tutkijoista eri aikoina. Näin teos on käyttökelpoinen paketti sekä aloittelijalle että jo Lutheria tuntevalle. Samalla tekniikalla kannattaisi tehdä kirja muistakin uskonpuhdistuksen luterilaisista pylväistä.

JUHANI KOIVISTO

Turkki selkä seinää vasten - kyllä vai ei?

Turkissa eletään parhaillaan jännittäviä aikoja. Jännistyksen tuovat vaalit, jossa maan johtaja on pannut arvovaltansa peliin. Kansa äänestää kyllä tai ei.  Samalla äänestetään tämän Euroopan reunalla elävän suurvallan suunnasta.

Nykyinen Turkki syntyi vuonna 1923, kun nuorturkkilaiset ottivat vallan Kemal Ataturkin johdolla. Ateturkistä tuli maan isä, eräänlainen valtakunnan suurmies. Hän maallisti kotimaansa ja otti etäisyyttä uskonnollisesti hallittuun valtiomalliin. Uskonnollisia tunnuksia vähennettiin tai kiellettiin.

Ataturk kuoli toisen maailmansodan aattovuonna 1938. Paljon on sen jälkeen muuttunut. Maa on kaupungistunut voimakkaasti, esimerksi  Istanbulista on kasvanut megaluokan metropoli, jossa elää laskutavasta riippuen noin 15 miljoonaa asukasta. 

Turkki on mosaiikki, jossa asuu turkkilaisten lisäksi paljon kurdiväestöä tai vaikkapa armenialaisia. Uskonnollisesti maa on monimuotoinen. Vaikka sunnimuslimit ovat enemmistö, vähemmistönä elävien aleviittien määrä lasketaan miljoonissa. Islamin alkuperäistä muotoa kaipaavia salafistejakin on vähemmistönä.

Nykyinen päämies Recep Tayyip Erdogan kaipaa takaisin Turkin ja Osmannivallan suuruuden aikoja ainakin aatteellisesti. Tämä merkitsee valtion ja islamin läheisempää liittoa ja samalla etäisyyden ottamista Kemal Ataturkin maallisemmasta perinnöstä. Tilanne on huippuherkkä. Päämiehen vastaparina on suufilaissävytteistä filosofiaa ja sivistystä kouluillaan markkinoiva Fetullah Gulen. 

Harvoin Turkki on joutunut seinää vasten niin kuin 16.4. 2017.

Timo Junkkaala: Oikein väärin ymmärretty Luther

Timo Junkkaala:
Oikein väärin ymmärretty Luther
Kauniainen 2017: Perussanoma.


Uskonpuhdistuksen 500 -juhlavuosi on tuonut uusia kirjoja Lutherista, joista Timo Junkkaalan kirja on tuorein. Teos ei ole tavanomainen teos Lutherista, vaan pyrkii selvittämään Lutherista esitettyjä väitteitä ja kommentoimaan niitä muutamalla sivulla.  Kirja ei ole kuvaus Lutherin ajasta, vaan asettaa vastakkain oman aikamme väitteitä, joihin Lutheria on yritetty taivutella takuumieheksi. Toiset väitteet ovat ajattomampia tai eräänlaisia teologisia kestoaiheita.

Kirjassaan Junkkaala esittää 66. teesiä, joita hän selittää ja avaa. Esimerkiksi ”Luther oli antisemitisti” tai ”Luther oli ensimmäinen, joka käänsi Raamatun saksan kielelle” tai ”Nainen voi toimia pappina”. Timo Junkkaala osoittaa, että Lutherin saaminen mukaan aikamme virtausten takuumieheksi on perusteetonta.

Teoksen menetelmä on siis teesilähtöinen ja lukijan kannalta onnistunut. Lukija tutustuu uskonpuhdistuksen aikaan ja käy keskustelua oman aikamme kanssa.  Lutherin tuntijat voivat arvioida miten Junkkaala onnistuu ja niitä, joille Luther on vieraampi, kirja auttaa lähemmäksi uskonpuhdistuksen kysymyksiä

JUHANI KOVISTO

Etiopian evankelinen Mekane Yesus -kirkko 2017

1. Etiopia on yli 90 miljoonan asukkaan valtio Afrikassa. Pinta-alaltaan Etiopia on yli kolme kertaa Suomen kokoinen.  Etiopialaiset ovat ylpeitä historiastaan; maa ei ole ollut siirtomaana.

2. Etiopian Evankelinen Mekane Yesus -kirkko on kasvanut noin 50 vuodessa yhdeksi Afrikan suurimmista luterilaisista kirkoista.  Vuoden 2017 alussa kirkon jäsenmäärä on ylittänyt 8,3 miljoonan jäsenen rajan.

3. Mekane Yesus -kirkko järjestäytyi 21.1.1959

4. Mekane Yesus -kirkon kasvun salaisuus sen jäsenissä ja evankelistoissa, jotka vievät evankeliumia uusille alueille. Vaikka Etiopian pohjoinen osa on vanhaa kristillistä aluetta, erityisesti etelässä ja idässä on seutuja, joissa ei ole kuultu evankeliumia. 

5. Etiopiassa puhutaan yli 80 kieltä ja siellä on kymmeniä heimoja. Tällaisen maan ja kirkkojen hallinnoiminen ja elämä on haasteellista.

6. Mekane Yesus kirkko on ollut maaseutualueen kirkko. EECMY haluaa etsiä mahdollisuuksia elää suurkaupungin olosuhteissa ja vastata sen haasteisiin. Addis Abeba on suurkaupunki.

7. Vuoden 2010 alussa Mekane Yesus -kirkko siunasi omia lähetystyöntekijöitä. Kirkkoon on perustettu oma lähetysjärjestö International Mission Society.  Ensimmäiset lähetit on lähetetty Etiopian lähellä oleviin Afrikan maihin. Mekane Yesus –kirkko lähettää työntekijöitä myös islamin maailmaan. Vuonna 2017 vahvistetaan lähetysnäkyä kirkon seurakuntatasolla.

7. Kirkolla on oma teologinen oppilaitos Addis Abebassa ”The Mekane Yesus Theological Seminary”.  Oppilaitos on toiminut Addis Abebassa vuodesta 1960. Tässä oppilaitoksessa koulutetaan kirkon papit ja muut työntekijät. Kirkon työntekijötä koulutetaan myös toisessa oppilaitoksessa Ethiopian Graduate School of Theology (EGST), jossa opiskelee muidenkin kirkkojen tulevia työntekijöitä.

8. Etiopiassa kohdataan myös islam. Etiopiassa kristinusko ja islam pyrkivät elämään rauhanomaisesti. Alle puolet kansasta kuuluu islamin piiriin.  Islam on kasvava haaste Etiopiassa.  Kirkko järjestää koulutusta ja julkaisee materiaalia islamin kohtaamiseen. Työssä mukana olevia koulutetaan todistamaan ja vastaamaan kristillisen uskon pohjalta muslimien kysymyksiin.

9.  Etiopiassa tavataan 86 eri kieltä. Raamatunkäännöstyö on tärkeä työmuoto.

10. Mekane Yesus -kirkko haluaa työssään yhdistää evankeliumin julistamisen ja palvelun. Työ Etiopian kaltaisessa maassa on kokonaisvaltaista.  Kokonaisvaltaisuus merkitsee koko ihmisen ja hänen ympäristönsä huomioon ottamista.

11. Etiopiaa ympäröivissä maissa on levottomuuksia. Tämä on heijastunut pakolaisvirtana Etiopian alueelle.

12. Mekane Yesus kirkon presidentti on  pastori Yonas Yigesu, nelivuotiskausi 2017-2021.

 

ETIOPIAN EVANKELINEN MEKANE YESUS –KIRKON  TILASTOJA

Kastettuja jäseniä:                                 8,3  milj.

Ehtoollisella käyviä jäseniä:                 4,5 milj.

Seurakuntia:                                          8565

Saarnapaikkoja:                                     3968

Pastoreita:                                             3940

Evankelistoja:                                      7549

Vapaaehtoisia:                                      580171

Lähde: EECMY Statistics of 2016

The Ethiopian Evangelical Church Mekane Yesus. Department for Mission and Theology. Annual Report 2016

.

CMCR. EECMY Presidents Address on the occasion of the 38^th Annual Meeting Jan 31. -Feb. 2. 2017, Addis Ababa, Ethiopia

(15.3.2017)