torstai 6. huhtikuuta 2017

Turkki selkä seinää vasten - kyllä vai ei?


Turkissa eletään parhaillaan jännittäviä aikoja. Jännistyksen tuovat vaalit, jossa maan johtaja on pannut arvovaltansa peliin. Kansa äänestää kyllä tai ei.  Samalla äänestetään tämän Euroopan reunalla elävän suurvallan suunnasta.

Nykyinen Turkki syntyi vuonna 1923, kun nuorturkkilaiset ottivat vallan Kemal Ataturkin johdolla. Ateturkistä tuli maan isä, eräänlainen valtakunnan suurmies. Hän maallisti kotimaansa ja otti etäisyyttä uskonnollisesti hallittuun valtiomalliin. Uskonnollisia tunnuksia vähennettiin tai kiellettiin.

Ataturk kuoli toisen maailmansodan aattovuonna 1938. Paljon on sen jälkeen muuttunut. Maa on kaupungistunut voimakkaasti, esimerksi  Istanbulista on kasvanut megaluokan metropoli, jossa elää laskutavasta riippuen noin 15 miljoonaa asukasta. 

Turkki on mosaiikki, jossa asuu turkkilaisten lisäksi paljon kurdiväestöä tai vaikkapa armenialaisia. Uskonnollisesti maa on monimuotoinen. Vaikka sunnimuslimit ovat enemmistö, vähemmistönä elävien aleviittien määrä lasketaan miljoonissa. Islamin alkuperäistä muotoa kaipaavia salafistejakin on vähemmistönä.

Nykyinen päämies Recep Tayyip Erdogan kaipaa takaisin Turkin ja Osmannivallan suuruuden aikoja ainakin aatteellisesti. Tämä merkitsee valtion ja islamin läheisempää liittoa ja samalla etäisyyden ottamista Kemal Ataturkin maallisemmasta perinnöstä. Tilanne on huippuherkkä. Päämiehen vastaparina on suufilaissävytteistä filosofiaa ja sivistystä kouluillaan markkinoiva Fetullah Gulen. 

Harvoin Turkki on joutunut seinää vasten niin kuin 16.4. 2017.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti