Kansanlähetyspiirit kirjoissa ja kansissa

50 vuoden aikana monet kansanlähetyspiirit ovat julkaisseet omia juhlakirjoja ja historiikkeja. Näissä 17 kansanlähetyspiirin työn vaiheet on tullut kuvatuksi tavalla, jossa Suomen eri alueet ja maakunnat tukevat esille. Satakunnan Kansanlähetys on julkaissut kaksikin juhlakirjaa Satakunnan mailta maan ääriin julkaistiin piirin täyttäessä 20 vuotta vuonna 1989  ja Välähdyksiä piirin tullessa 40 vuoden ikään. 

Yllä olevassa kuvassa on neljän piirin julkaisuja, joista sivumäärältään laajin on Juhani Hautamäen toimittama Lakeudella ja lähetysmailla.  Teoksessa maailmanlähetystä ja evankeliumin todistusta tarkastallaan Etelä-Pohjanmaan horisontista.  Kuvan ulkopuolelta voisi mainita mm. Kainuun Kansanlähetyksen julkaisut tai  Helsingin Kansanlähetyksen historiikin.

Kansanlähetyksen lähetystyötä kirjoissa ja kansissa

Kansanlähetyksen lähetystyöstä on 50 vuoden aikana julkaistu lukuisia kirjoja. Tässä on kolme esimerkkiä.

Pentti Heinilä julkaisi kirjan Erittäin salainen. Kirja kertoo Raamattujen kuljetuksesta Itä-Eurooppaan aikana, jolloin rajoilla kysyttiin: onko Raamattuja tai hengellistä kirjallisuutta.  Venäjän vallankumouksen jälkeinen aika vuodesta 1917 vuoteen 1987 oli kristillisen uskon näkökulmasta poikkeuksellista. Neuvostoliiton ja sitä seuranneiden Itä-Euroopan maiden virallinen ideologia oli ateistinen ja kristillistä uskoa vastaan.  Neuvostoliiton tapahtumat 1991 olivat kuin vuosi 1917 käänteisesti. Tätä kirjoitettaessa Inkerin kirkko on toiminut rekisteröityneenä 25 vuoden ajan.  Nämä ovat oman aikamme suuria tapahtumia.

Tapani Kaitaisen kirja Etiopia herää on toinen Kansanlähetyksen piirissä julkaistu Etiopia -teos. Ensimmäinen teos oli Ritva Olkkolan Etiopia odottaa. Kaitaisen kirja on tiivis paketti sosialismin ajan Etiopiasta, jossa kristillinen kirkko eli monien rajoitusten alaisena. Tämä vaihe kesti keisarivallan loppumisesta vuonna 1974 vuoteen 1991, jolloin Mengistu Haile Mariam lähti maanpakoon. Etiopiassa lähetystyö saattoi vaikeanakin aikana jatkua. Kirkko kasvoi vaikkakin kärsimyksen keskellä. Mekane Yesus -kirkko menetti pääsihteerin, joka surmattiin vuonna 1979. Moni työntekijä joutui viettämään aikaa vankilassa.

Kansanlähetys on toiminut Japanissa jo miltei 50 vuoden ajan. Seppo Vänskä on koonnut yksiin kansiin keskeisen osan tästä ajasta oman ja perheen kokemusten pohjalta. Japanista kertoo myös Jorma Pihkalan vuonna 1989 toimittama kirja  Auringon nousun maa.

Kansanlähetys tutkimuksen suurennuslasin alla

Kansanlähetyksestä on 50 vuoden aikana tehty lukuisia tutkimuksia. Yllä olevassa kuvassa on kirjoja kolmesta eri teemasta.

Jo kuusi vuonna Kansanlähetyksen synnyn jälkeen ilmestyi Juha Kauppisen tutkimus Evankelioiva herätysliike, jossa hän sosiologian menetelmin kuvasi Kansanlähetykseen kuuluvia ja liikkeen profiilia.  Sen jälkeen Juha Kauppisen tie vei Etiopiaan, jossa hän toimi Suomen lähetysseuran lähettinä myrskyisällä 1970-luvulla. Aika oli Etiopiassa myrskyisää, koska marxilaiset voimat syrjäyttivät keisari Haile Selassien ja alkoi sosialistisen Etiopian aika. Palattuaan Suomeen Juha Kauppinen jatkoi Kansanlähetyksen tutkimista väitöskirjassaan Kansanlähetyksen alueellinen leviäminen. Siinä hän pohtii liikkeen nopean leviämisen syitä ja ottaa kantaa 1970-luvun alussa olleeseen kansanlähetyskriisiin.

Ari Auranen väitteli tohtoriksi Uuras Saarnivaaran elämäntyötä käsitelleellä väitöskirjallaan. Tämä tutkimus päättyi vuoteen 1966.  Kuvassa keskellä oleva teos tutkii Uuras Saarnivaaraa Kansanlähetyksen synnyn jälkeen ja hänen teologista toimintaansa Suomessa Lähetyskorkeakoulun dekaanina ja muuten teologisena vaikuttajana.

Pia Latvalan väitöskirja selvittelee Kansanlähetyksn slaavilaistyötä vuosina 1968-1973.  Tämä toiminta oli paljon julkisuudessa, koska työ Neuvostoliitossa kiinnosti suomalaisia kristittyjä. Julkisuutta toivat myös nk. vasemmistolehtien kirjoitukset ja erilaiset kyselyt aina eduskuntaa myöten. Pia Latvalan työ käsittää Kansanlähetyksen alkuvuodet Sanansaattajat -järjestön syntyyn saakka.

Kansanlähetyksen juurilla

Kansanlähetyksen vastuunkantajaretriitissä esittelin liikkeestämme kirjoitettuja kirkoja. Yllä olevat kirjat eivät ole kirjoja Kansanlähetyksestä, mutta valottavat liikkeemme hengellistä taustaa ja juuria yhdestä näkökulmasta.

Osmo Tiililä kaipaili teoksessaan Kirjani ja elämäni asiantuntevaa henkilöä kirjoittamaan elämäkertaa Urho Muromasta, joka oli viime vuosuisadan ehkä merkittävin hengellinen  julistaja Suomessa. Herää Valvomaan -lehden levikki oli vuonna 1960 noin 40 000 paikkeilla.

Eino J. Honkanen suunnitteli kirjoittavansa elämäkerran Moromasta, mutta sairaus vei voiton ja hanke ei toteutunut. Elämäkerran kirjoitti Timo Junkkaala. 

Eino J. Honkasen syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Sodan jälkeen hän aloitti työn Suomen Raamattuopistolla opettajana ja toimi myöhemmin rehtorina.  Kansanlähetyksen syntyvaiheissa Honkasta pyydettiin mukaan ja hänestä tuli pitkäaikainen Uusi tie -lehden päätoimittaja ja Kansanlähetyksen hallituksen puheenjohtaja.  Leena Huhtaniemi kirjoitti elämäkerran Honkasesta vuonna 1997, kun Kansanlähetys täytti 30 vuotta.  Hän pelasti kirjallaan paljon sellaista muistitietoa ja kokemusta, joka ehkä muuten olisi unohtunut.  Eino J. Honkasen mukana Kansanlähetykseen tuli vanhemman sukupolven kokemusta ja perintöä, joka oli hankittu jo paljon ennen Kansanlähetyksen syntyä.

Saksan uutisia kertoo idea Spektrum

Yksi Saksan kirkollisia uutisia välittävä julkaisu on Saksan evankelisen allianssin lehti idea Spektrum. Lehti on aukakauslehtiasuinen ja ilmestyy viikoittain.  Uutistoimistolla on myös kotisivunsa, uutisia verkossa ja  TV -ohjelmaa. Seuraavassa muutamia uutispaloja numerosta 33/34 24.8.

1. Lehden pääaihe on Eurooppaa kohdannut terrorismin aalto.  Lehti muistuttaa 17 erilaisesta terroritapahtumasta viimeisen kolmen vuoden aikana. Tuhoisin näistä tapahtui Pariisissa marraskuussa 2015 ja uusin Suomen Turussa tässä kuussa.  Kirkkojen johtajat ja viralliset tahot kamppailevat ilmiön taustan kanssa. Miten tulisi ilmaista se, että ilmiö on taustaltaan islamiilainen? Suurin osa muslimeista ei terroria hyväksy, mutta iskujen tekijät tulevat islamin maailmasta. Onko oikein sanoa "Das hat mit dem Islam nichts zu tun!"?

2. Toinen uutinen pohtii, että sanomisen vapaus on jotenkin kaventunut suuressa kirkkoliitossa EKD:ssa. Voidaanko esimerkiksi pitää esillä perinteistä avioliittoa nyt ja tulevaisuudessa?

3. Lehti julkaisee säännöllisesti ajankohtaisia lukuja.
 Esimerkiksi afgaaneja on Saksassa 252 590.
Itävallassa on muslimeja 700 000. Joka lehdessä julkaistaan vuoden sisällä lehden julkaisupöäivään mennessä suoritettu aborttien lukumäärä Saksassa. Tänä vuonna se on 24.8. mennessä 66 500 surmattua lasta. 


Idea soektrum 33/34 24.8.2017

Evankeliumi juutalaisille - LCJE kokoontui Berliinissä

Lausannen liikkeen juutalaisevankelioimisen neuvottelukunta järjesti 14.8.-17.8.  Euroopan kokouksen Berliinissä.  Kokous pidettiin tunniksin "Reformaation anti juutalaisevankelioimiselle, messiaanisen juutalaisuuden ja juutalaiskristittyjen suhteet". Kokoukseen osallistui noin 80 osanottajaa 12 eri maasta.

Kokouspaikaksi oli valittu Berliini, jolla on aiheen näkökulmasta synkkä historia. Viime vuosina juutalaisia on jälleen muuttanut kaupunkiin ja heidän lukumääränsä lasketaan kymmenissä tunahsissa.  Berliini vetää puoleensa myös israelilaisia turisteja ja jopa päivän ostosmatkalaisia.

Kokouksessa pohdittiin refoamaation ja juutalaisten suhdetta. Richard Harvey oli julkaissut aiheesta kirjan, jossa pohti Lutherin kriittistä suhdetta juutalaisiin. Tätä käytettiin hyväksi holokaustin aikana. Harvey tarkasteli aihettaan juutalaistaustaisena Jeesukseen uskovana holokaustin lävitse. Hän toivoi kirkoilta juhlavuonna enemmän konkreettisia tekoja suhteessa menneisyyteen.

Toisaalta todettiin, että Lutherilla ei olleut mitään juutalaista kansaa vastaan tähdättyä ohjelmaa. Hän torjui juutalaiset teologisista syistä, kun nämä torjuivat Jeesuksen Messiaana. Lutherilla tiedetään olleen yhteyksiä juutalaisiin, joilta hän sai neuvoja heprean kieleen ja Vanhan testamentin opetuksiin. Keskustelussa muistutettiin, että luterilaisetkaan eivät julista Lutheria vaan Jeesusta.

LCJE on olemassaolonsa ajan alleviivannut sitä Raamatun sanomaa, että evankeliumi kuuluu juutalaisille. Jeesus on ennen kaikkea Israelin Vapahtaja. Avi Snyder kävi esityksessään lävitse juutalaisevankelioimista vastaan esitettyjä perusteluja.  

Berliinin LCJE:n kokous oli aikaisempaa keskustelevampi. Keskusteluja käytiin eri teemoista pienissä ryhmissä. Tällainen vuorovaikutus on ollut erityisesti nuorten toive.

Seuraava LCJE:n kansainvälinen kokous järjestetään Kanadassa, Torontossa vuonna 2019.

LCJE Statement Berlin 14.8.-19.8.2017

Richard S. Harvey on julkaissut teoksen Lutherista ja juutalaisista.

Berliinin kaupunkilähetys todistaa ja auttaa suurkaupungissa

Berliinin kaupunkilähetyksen tunnusjae maalattuna kerrostalon seinään.

Berliinin kaupunkilähetys on toiminut jo toista sataa vuotta. Sen tunnusjakeeksi on otettu Jeremia 29,7.  Tässä jakeessa Herra antoi sanan pakkosiirtolaisuudessa eläville juutalaisille, että he eläisivät etsien sen kaupungin parasta, missä elävät. 

Tällä hetkellä Berliini on jälleen Saksan pääkaupunki. Se on  eurooppalainen suurkaupunki keskellä Eurooppaa.

Berliini on ottanut vastaan runsaasti maahanmuuttajia ja pakolaisia ensin Venäjältä ja sittemmin Keski-Aasiasta. Myös juutalaisia on jälleen muuttanut Berliiniin.