Kirjan nimi "Haastettu kirkko" on mielestäni osuva kuvaus menneistä lähivuosista. Kirkkoa haastavat monet aikamme aatteet, joista yksi on individualismi. Jännite syntyy siitä, että kirkon uskon mukaan usko on yhteinen. Individualistisen ajattelun mukaan jokainen haluaa elää ja uskoa omalla tavallaan.
Suomalainen yhteiskunta on muuttunut moniarvoiseksi ja tämä ilmiö on tullut osin myös kirkkoon. Parhaillaan eletään vuosia, jolloin kirkossa sen suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan on jännitteitä. Samaan aikaan myös kirkon sisällä on jännitteitä. Jännitteet nousevat pintaan kirkosta eroamisen aaltoina tai taisteluna kenelle jaetaan lähetysvaroja ja millä perusteella.
Jännitteet syntyvät siitä, että kirkon jäsenten enemmistö näyttää haluavan "vapaamielisempää" kirkkoa, kun taas ne jotka kirkon toimintaan osallistuvat haluavat kirkon pysyvän perustallaan. Kuntarakenne on menossa suuriin yksiköihin taloudellisista syistä, kirkossa tulisi olla mahdollisimman lähellä ihmisiä. Nyt puhutaan haastetusta kirkosta, 1960-luvulla samasta teemasta puhuttiin "kirkon kriisinä".
Kirkon tutkimuskeskus on valinnut perinteensä mukaisesti sosiologisen lähestymistavan. Kirkkoa kuvataan tilastoilla, numeroilla, lukumäärien laskuilla ja nousilla. Aikamme ihminen haluaa mitata kaikkea ja tilastot antavat tähän nälkään purtavaa. Eri asia on sitten se, että tämä on vain yksi todellisuus.
Kirja käy lävitse laajan kaaren kirkon eri toiminta-alueita. Suomen ev.lut. kirkko on omalla alueellaan yksi maailman vahvimmista. Se on enemmistökirkko hyvin yhtenäisen kulttuurin keskellä. Sillä on kaikesta huolimatta suuret resurssit tehdä työtä ja parinkymmenen tuhannen ihmisen joukko sitä tekemässä. Sillä on mahdollisuuksia tavoittaa koko kansa. Yksi sosiologian haasteista on, että monet käyrät näyttävät suuntaa alaspäin. Mitä olisi tehtävä juuri nyt: siihen lukija saa etsiä vastauksen oman työnsä keskellä.
Yksi asia pisti silmään. Kun kirjassa tarkastellaan kirkon viestintää radiossa, keskitytään yksipuolisesti perinteiseen YLE-vetoiseen malliin. Tekniikan murros on tuonut paikallisradioita ja mm. Radio Dein, jota seurakunnat ja kristilliset järjestöt käyttävät laajasti. Uusina kokeiluina ovat erilaiset netti-kokeilut, joissa yksittäisiä tilaisuuksia voidaan seurata verkon kautta. YLE on perinteisesti ollit vahvoilla tekniikassa, joka on mahdollistanut vuosikymmenien ajan laadukkaasti välitetyt erilaiset hartausohjelmat ja jumalanpalvelukset. YLE:n kulttuuri on kirkon näkökulmasta ollut hengellisille asioille nuivaa erityisesti TV:n puolella. TV syntyi YLE:n murrosaikaan, jolloin turhan moni haaveili vallankumouksesta. Hengellistä lastenohjelmaa YLE vastustaa. Tällä alueella on paljon työmaata ja uusi tekniikka antaa mahdollisuuksia haastaa perinteiset kanavat. Ei siis olla vain haastettuna vaan lähdetään rohkeasti haastamaan.
Kirjaa ei voi haukata kerralla, mutta se on yksi hyödyllinen kuvaus siitä, missä juuri nyt ollaan Suomen kirkossa.
Haastettu kirkko. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2008-2011. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 115. Tampere 2012.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti