Tämän hetken kuumin missiologian aihe on liikehdintä ja katsomus, jonka mukaan Jeesukseen uskovien muslimien ei tulisi irtaantua islamista, vaan jäädä elämään "Jeesusta seuraavina muslimeina" islamin sisälle. Liikehdinnästä käytetään vähän eri nimiä, esim. englannin kielisessä maailmassa liikehdintä tunnetaan insider-liikkeennä. Liikehdinnän laajuudesta minulla ei ole tietoa ja pyrin olemaan varovainen ottaessani kantaa asiaan, joka tapahtuu tyystin vieraan kulttuurin keskellä.
Ensiksi on hankala sanoa, onko kyseessä joukkoliikehdintä, joka kääntyy kohti Kristusta ja joka alkuvaiheessa ja orastavana ei ole opillisesti kaikissa suhteissa puhdas. Yhtenä vertauskohtana voisi mainita Apostolien tekojen uskovat, jotka eivät tunteneet Pyhää Henkeä ja olivat opetuksen tarpeessa. En siis tunne, onko kyseessä muslimitaustaisista lähtevä liike vai lämsimaisen missiologian ajatus, jossa luovutaan Kristillisen uskon perusteista jonkinlaisen kontekstuaalisen uuden uskontulkinnan nimissä.
Teologisesti tuskin keskeisempää kysymystä on, koska asian polttopisteessä on, miten uskotaan Jumalaan Isänä ja Jeesukseen Poikana. Kuten tunnettua islam pitää Jeesusta yhtenä profeettana, mutta ymmärtää kristologian ratkaisevasti toisin kuin klassinen kristinusko Raamatun ja ekumeenisten uskontunniustusten taustalta.
Kristillinen kirkko on aina ymmärtänyt, että tunnustautuminen Kristukseen liittyy aina kysymykseen siitä, kuka hän on? Tästä juutalaiset johtomiehet ja apostolit väänsivät kättä, joka näkyy Raamatun lehdillä ja on jatkunut meidän päiviimme saakka. On siis ymmärretty ettei riitä, että jotenkin Jeesukseen uskotaan, vaan olennaista on se, kenen me sanomme hänen olevan. Erityiesesti apostoli Johannes kirjeissään kantoi tästä huolta. Kristikunta on jatkuvasti vetänyt rajaa kristologiassa milloin juutalaisuuteen ja islamiin ja milloin taas esim. Jehovan todistajiin.
Tässä uudessa uskontulkinnassa, jolla on kannattajia evankelikaalien parissa, on taipumista nähdä usko, joka uskotaan ts. uskon sisältö nänennäisenä ja kristologia taipuu dokeettiseen suuntaan. Kun tähän ongelmakenttään lisätään vielä raamatunkäännöstyö ja sen kysymykset, voinee ennustaa kuumaa keskustelua tuleviksi vuosiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti