Sudanin kutsu

Reijo Arkkila (Toim.)

Sudanin kutsu
Lähetystyön näköaloja Sudanista ja 
Ugandan pakolaisleireiltä

Helsinki 2019: SLEY-Media.

Hinta: 15€

Sudan on pinta-alaltaan yksi Afrikan suurimmista valtioista. Se on Etiopian rajanaapuri lännessä. Kun 1970-luvulla Etiopian vallankumouksen seurauksena maa muutti sosialistiseksi, pelättiin sen sulkeutuvan lähetystyöltä kokonaan.  Kansanlähetyksessä pohdittiin varalle uutta työaluetta, jollaiseksi valittiin Sudan. Työ siellä aloitettiin ACROSS -järjestön työyhteydessä 1970-luvun lopulla. ACROSS oli luonteeltaan useiden järjestöjen ylläpitämä avustusjärjestö.

Tämä vaihe oli Sudanissa rauhan aikaa. Aika kuitenkin muuttui vuonna 1983, jolloin maassa syttynyt sisällissota pakotti jonkin ajan kuluttua kutsumaan lähetit kotimaahan. Sen jälkeen Kansanlähetys ei ole lähettänyt työntekijöitä Sudaniin. Välillisesti on kristillistä todistusta voitu tukea MAF -lähetyslentojärjestön kautta Keniasta. Kansanlähetysopistossa oli Suomessa asuville sudanilaisille maahanmuuttajille lukuvuoden kurssi.

Sudan jakaantuu islamilaiseen pohjoiseen ja kristilliseen etelään. Maa itsenäistyi vuonna 1956, jonka jälkeen se kävi sisällissotaa vuoteen 1972 saakka. Tämän jälkeen alkoi jälleenrakentamisen aika, jolloin ovi näytti olevan avoinna maahan. Avustusjärjestö ACROSS perustettiin vuonna 1972 tukemaan maan jälleenrakennusta.  Sudan on kärsinyt pitkäaikaisesta epävakaudesta. Merkittävä etappi saavutettiin, kun vuonna 2011 maa jakaantui kahtia ja Etelä-Sudanista tuli itsenäinen valtio. Se on tälläkin hetkellä nuorin itsenäinen valtio maailmassa.

Itsenäistyminen ei mennyt kuitenkaan kivuttomasti. Kiistaa käytiin öljystä uuden sodan varjoaasa. Sota on tuonut kansalaisille ja maan kristityille suunnattomasti kärsimystä ja monet ovat paenneet naapurimaahan Etiopiaan. Monessa ulkonaisesti köyhässä Afrikan maassa pakolaisten määrä on merkittävän suuri.

Reijo Arkkila on toimittanut artikkeliteoksen, joka antaa välähdyksiä Sudanista.  Kirja koostuu 13 kirjoittajan artikkelista tai tervehdyksestä. Teoksessa on myös sudanilaisen piispan Wilson Ruah Noen tervehdys. Reijo Arkkilan ja Anssi Simojoen artikkelit luovat taustan luterilaisen kirkon synnylle Sudanissa ja tätä täydentävät muut tekstit, jotka kertovat kokemuksista maassa. Kokemukset koskevat teologian opetusta ja pakolaistyötä. Kokemuksistaan kertovat siellä opettamassa käyneet ja pidempään viipyneet. Koska Sudanista ei suomeksi ole liikaa kirjoja, teos täyttää merkittävän aukon. Kirja keskittyy luterilaiseen työhön, muu kirkollinen tilanne jää taustalle. Etelä-Sudanin kristityistä vain pieni osa on luterilaisia.

Reijo Arkkila tarjoaa myös rautaisannoksen Sudanin historiaa. Alueen pohjoinen osa tunnetaan jo vanhana Nubiana, jonka vanha kirkkoraamattu käänsi Etiopiaksi. Sudan on käynyt läpi siirtomaahistorian, josta se itsenäistyi 1.1.1956. mutta ei ole saanut nauttia juurikaan pitkistä vakaista rauhanajoista.

Sudaniin perustettiin luterilainen kirkko 1990-luvun alkupuolella. Sen johtajaksi tuli Andrew Mbugo Elisa, joka vieraili myös Ryttylässä elokuussa vuonna 2000. Hänen elämänsä ja toimintansa on tämän kirjan punainen lanka, joka toistuu yhä uudelleen.  Hän teki suurtyön kirkon rakentamisessa, mutta sai kutsun tästä ajasta nuorena vain 42 vuotiaana. Kirjan puhuttelevimpiin kuviin kuuluu Kenian piispa siunaamassa jo ajasta siirtynyttä Andeew  Mbugo Elisaa.

JUHANI KOIVISTO

Evankeliumi juutalaiselle kansalle

Lausannen liikkeen juutalaisevankelioimisen neuvottelukunta (LCJE) kokoontuu 11.-16.  elokuuta kansainväliseen kokoukseensa Torontossa, Kanadassa. Tämä juutalaisevankelioimiseen keskittyvä verkosto on toiminut vuodesta 1980.

Evankeliumin vieminen juutalaisille perustuu Uuden testamentin opetukseen ja apostolien esimerkkiin. Maailmanlähetys oliihan alussa juutalaislähetystä. Kristillinen kirkko syntyi, koska oli juutalaisia, jotka uskoivat Jeesuksen olevan Messias ja Jumalan Poika.

Juutalaisia on maailmassa 14,5 miljoonaa. Tämä on vain 0,01% maailman väkiluvusta. Juutalaisista noin 6,5 miljoonaa asuu Israelissa ja vähän enemmän noin 7,9 miljoonaa diasporassa eli hajaannuksessa. Jeesukseen uskovia juutalaisia on vain noin 1,04% juutalaisista.

Lausannen liikkeen juutalaisevankelioimisen neuvottelukunta kutsuu rukoukseen tämän tärkeän tehtävän puolesta,

Lähde:   www.lausanne.org/jewishevangelism

Euroopan Unionin maat uskontokartalla

Toukokuun loppupuolen saksalainen Idea Spektrum -lehti julkaisi tilastokartan Euroopan Unionin alueella olevista uskonnoista. Kartassa kuvattiin jokainen maa numeroilla uskontojen mukaan.  Seuraavat tiedot perustuvat pelkästään tähän karttaan.


Seuraavassa muutamia havaintoja:

1. EU:n väkiluku on 512,4 miljoonaa asukasta. Katolisia on 44,5%, protestantteja 11,8 %, ortodokseja 7,5%, muslimeja 7,5% ja tunnustuskuntiin kuulumattomia (uskontojen ulkopuolella) 29,1%. Tämän lisäksi on yli 2% anglikaaneja ja muita kristittyjä.

2. Tilaston valossa EU:n kristillisin maa on Malta, jossa katolisia on 94%.  Puolassa katolisia on 87%. Kolmantena voisi mainita Kreikan, jossa ortodokseja on noin 90% väestöstä. 

3. Vähiten kristittyjä on Virossa , jossa "tunnustuskuntiin kuulumattomia", mikä tässä merkitsee uskontokuntien ulkopuoella eläviä, on hivenen yli 73%. Protestantteja Virossa on13%, ortodokseja saman verran.  Viroon verrattava maa EU:ssa on Tsekki, jossa uskontokuntien ulkopuolella on noin73% väestöstä.Tsekissä katolisia on vajaa neljännes kansasta.

4. Muslimeja on suhteessa eniten Bulgariassa 11,1%, yli kahdeksan prosentin pääsevät Ranska ja Ruotsi. Vähiten muslimeja on  Slovakiassa ja Unkarissa  0,1% . Suommessa on tämän tiedon mukaan muslimeja 2,7%, mikä tarkoittaisi karkeasti noin 150 000 asukkaan  väestönosaa.

Lähde Die 28 EU-Staaten religiös betrahtet. Idea Spektrum  22/29. Mai 2019.

Raamatun Jumala vai Koraanin Allah

Juha Ahvio/Timo Keskitalo Koraanin Allah vai Raamatun Jumala   Helsinki 2016: Kuva ja Sana


Juha Ahvio ja Timo Keskitalo piirtävät kirjassaan terävän kuvan kristinuskon ja islamin perustavista eroista. Keskeisiä eroja ovat mm. usko kolminaisuuteen tai Jeesuksen jumaluuteen.

Kirjassa avataan muitakin perustavia eroja mm. luomiskäsityksessä. Kristillisen uskon mukaan Jumalan luomistyö kohdataan maailmassa, jossa on tiettyjä lainalaisuuksia ja luonnonlakeja. Islamin mukaan Allah luo jokaisen tapahtuman erikseen.

Tämä kirja on erityisen hyödyllinen kerratessaan lyhyesti ja tiiviisti keskeisiä perustavanlaatuisia eroja. Nämä on syytä tuntea, kun kerrotaan evankekliumia muslimille.

Islamtyössä tulee tuntea sekä evankeliumi että islam. Islamin tuntemusta tarvitaan, jotta voitaisiin edes vähän ymmärtää muslimin ajatusmaailmaa. Islam käyttää samoja käsitteitä ja tuntee samoja Raamatun henkilöitä. Sillä on kuitenkin näille oma tulkintansa.

Risti ja häpeä

Timo Keskitalo:  Risti ja häpeä. Helsinki 2017: Kuva ja Sana.

Timo Keskitalo avaa kirjassaan, mitä on kertoa evankeliumia muslimille, jonka tausta on häpeäkulttuurissa. Kristillisen uskon taustalla on syyllisyyskulttuuri. Näiden erot ja yhteydet ovan tärkeää tuntea.

Kirjassaan Timo Keskitalo pohtii samalla Raamatun suhdetta häpeäkulttuuriin ja kaikille yhteiseen asiaan: vieraanvaraisuuteen.

Inkerin kirkko katsoo tulevaisuuteen

Jevgeni Raskatov kertoi Pyhän Annan kirkosta, tulkkina taustalla Mikael Halleen.

Idäntyön päivien teemana oli Ylitse kaikkien rajojen. Päivät pidettiin Ryttylässä 22.-23.3.2019.

Tapahtuman aikana kuultiin puheenvuoroja Inkerin kirkon ajankohtaisesta tilanteesta Venäjällä ja ympäristömaissa.

Inkerin kirkon lähetyspastori Jevgeni Raskatov kertoi Pyhän Annan kirkon uudesta toimintavaiheesta värikkään neuvostoajan jälkeen. Kirkossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja vierailuja, joiden aikana on mahdollisuus kertoa myös uskon perusteista.  Kristinuskon perusteiden kursseille yulee runsaasti kuulujoita. Kirkon suosio on yllättänyt työntekijätkin. Inkerin kirkon nuoret työntekijät ja kuulijat kertovat, että kirkko katsoo rohkeasti tulevaisuuteen.

Lääninrovasti Aleksei Krongolm toi terveisiä Petroskoista, tulkkina toimi Liliann Keskinen.

 Karjalan lääninrovasti Aleksei Krongolm toi terveisiä Karjalan alueelta.  Petroskoin seurakunta täyttää pian 50 vuotta. 

Inkerin kirkko saa uusia työntekijöäitä ja vastuunkantajia Kelton koulutuskeskuksesta.

Kirkon toiminnassa on käännetty venäjäksi hengellistä ja teologista kirjallisuutta, joka antaa mahdollisuuden syventyä uskon perusteisiin.

Koko Raamattu käännetty noin 700 kielelle

Yksi raamatunkäännöstyön vuoden merkkipaaluja on käännöstyön tilaston ilmestyminen. Yhtyneiden Raamattuseurojen tilaston julkaisee Suomessa Pipliaseura.

Maailmassa puhuttavien kielten lukumäärä: 7350
Raamattu on käännetty 692 kielle.
Uusi testamentti on käännetty 1547 kielelle.
Jokin raamatunosa on käännetty 1123 kielelle.
Raamattua ei ole käännetty 3988 kielelle.

Työ etenee, tehtävä on kesken.

Lähde: Yhdyneiden Raamattuseurojen tilasto 18.2.2019. www.bible.fi