Sudanin kutsu

Reijo Arkkila (Toim.)

Sudanin kutsu
Lähetystyön näköaloja Sudanista ja 
Ugandan pakolaisleireiltä

Helsinki 2019: SLEY-Media.

Hinta: 15€

Sudan on pinta-alaltaan yksi Afrikan suurimmista valtioista. Se on Etiopian rajanaapuri lännessä. Kun 1970-luvulla Etiopian vallankumouksen seurauksena maa muutti sosialistiseksi, pelättiin sen sulkeutuvan lähetystyöltä kokonaan.  Kansanlähetyksessä pohdittiin varalle uutta työaluetta, jollaiseksi valittiin Sudan. Työ siellä aloitettiin ACROSS -järjestön työyhteydessä 1970-luvun lopulla. ACROSS oli luonteeltaan useiden järjestöjen ylläpitämä avustusjärjestö.

Tämä vaihe oli Sudanissa rauhan aikaa. Aika kuitenkin muuttui vuonna 1983, jolloin maassa syttynyt sisällissota pakotti jonkin ajan kuluttua kutsumaan lähetit kotimaahan. Sen jälkeen Kansanlähetys ei ole lähettänyt työntekijöitä Sudaniin. Välillisesti on kristillistä todistusta voitu tukea MAF -lähetyslentojärjestön kautta Keniasta. Kansanlähetysopistossa oli Suomessa asuville sudanilaisille maahanmuuttajille lukuvuoden kurssi.

Sudan jakaantuu islamilaiseen pohjoiseen ja kristilliseen etelään. Maa itsenäistyi vuonna 1956, jonka jälkeen se kävi sisällissotaa vuoteen 1972 saakka. Tämän jälkeen alkoi jälleenrakentamisen aika, jolloin ovi näytti olevan avoinna maahan. Avustusjärjestö ACROSS perustettiin vuonna 1972 tukemaan maan jälleenrakennusta.  Sudan on kärsinyt pitkäaikaisesta epävakaudesta. Merkittävä etappi saavutettiin, kun vuonna 2011 maa jakaantui kahtia ja Etelä-Sudanista tuli itsenäinen valtio. Se on tälläkin hetkellä nuorin itsenäinen valtio maailmassa.

Itsenäistyminen ei mennyt kuitenkaan kivuttomasti. Kiistaa käytiin öljystä uuden sodan varjoaasa. Sota on tuonut kansalaisille ja maan kristityille suunnattomasti kärsimystä ja monet ovat paenneet naapurimaahan Etiopiaan. Monessa ulkonaisesti köyhässä Afrikan maassa pakolaisten määrä on merkittävän suuri.

Reijo Arkkila on toimittanut artikkeliteoksen, joka antaa välähdyksiä Sudanista.  Kirja koostuu 13 kirjoittajan artikkelista tai tervehdyksestä. Teoksessa on myös sudanilaisen piispan Wilson Ruah Noen tervehdys. Reijo Arkkilan ja Anssi Simojoen artikkelit luovat taustan luterilaisen kirkon synnylle Sudanissa ja tätä täydentävät muut tekstit, jotka kertovat kokemuksista maassa. Kokemukset koskevat teologian opetusta ja pakolaistyötä. Kokemuksistaan kertovat siellä opettamassa käyneet ja pidempään viipyneet. Koska Sudanista ei suomeksi ole liikaa kirjoja, teos täyttää merkittävän aukon. Kirja keskittyy luterilaiseen työhön, muu kirkollinen tilanne jää taustalle. Etelä-Sudanin kristityistä vain pieni osa on luterilaisia.

Reijo Arkkila tarjoaa myös rautaisannoksen Sudanin historiaa. Alueen pohjoinen osa tunnetaan jo vanhana Nubiana, jonka vanha kirkkoraamattu käänsi Etiopiaksi. Sudan on käynyt läpi siirtomaahistorian, josta se itsenäistyi 1.1.1956. mutta ei ole saanut nauttia juurikaan pitkistä vakaista rauhanajoista.

Sudaniin perustettiin luterilainen kirkko 1990-luvun alkupuolella. Sen johtajaksi tuli Andrew Mbugo Elisa, joka vieraili myös Ryttylässä elokuussa vuonna 2000. Hänen elämänsä ja toimintansa on tämän kirjan punainen lanka, joka toistuu yhä uudelleen.  Hän teki suurtyön kirkon rakentamisessa, mutta sai kutsun tästä ajasta nuorena vain 42 vuotiaana. Kirjan puhuttelevimpiin kuviin kuuluu Kenian piispa siunaamassa jo ajasta siirtynyttä Andeew  Mbugo Elisaa.

JUHANI KOIVISTO