Silmiini sattui Satakunnan Kansassa 27.7. julkaistu Heli Tuomisen artikkeli, jossa hän kertoo merkittäviä näkökohtia Etiopiasta. Seuraavat tiedot ovat pääosin oheisesta artikkelista.
1. Etiopiassa on meneillään merkittävä vesivoimalahanke Niilillä. Egypti ei pidä hankkeesta (Grand Ethiopian Renaissance Dam, GERD), joka on energian saannin kannalta suurhanke Afrikassa. Voimalan teho on valmistuessaan 6000 megawattia. Verailun vuoksi Suomen suurin vesivoimala Imatralla on alle 200 mw ja maailman suurin Kiinassa yli 22000 mw.
Padon suunnitellaan valmistuvan vuonna 2017. Etiopialaisia velvoitetaan osallistumaan varoillaan hankkeen kustannuksiin, jotka ovat noin 4 miljardia dollaria.
Hanke antaa energiaa suunnitelmien mukaan oman maan lisäksi mm. Keniaan ja Djiboutiin sekä Etelä-Sudaniin, jos sillä suunnalla rauha syntyy.
2. Etiopia ottaa runsaasti vastaan pakolaisia. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna se ottaa vastaan pakolaisia eniten maailmassa. Pakolaiset tulevat naapurimaista Etelä-Sudanista, Eritreasta ja Somaliasta.
3. Vaikka Etiopia kävi lävitse vaikean sota-ajan, se on tällä hetkellä rauhaa rakentava valtio omalla alueellaan. Addias Abebassa sijaitsevat monien kansainvälisten järjestöjen keskukset.
4. Maalla on erityissuhde islamiin, joka syntyi Etiopian naapurimaassa. Jo profeetan aikana kristitty Etiopia otti vastaan vainoa paenneita Muhammedin kannattajia. Etiopialla on pitkä rauhanomaisen rinnakkaiselon perinne. Tätä aika ajoin yritetään horjuttaa.
5. Etiopian talous kasvaa tällä htkellä voimakkaasti.
6. Etiopian väkiluku kasvaa ja maan ennakoidaan ylittävän tulevina vuosina 100 miljoonan asukkaan rajapyykin.
7. Etiopialaiset ovat ylpeitä historiastaan. Kristillinen usko tuli maahan muutamaa vuotta Nikean kirkolliskokouksen jälkeen 330 -luvulla. Tämä on Etiopian ortodoksikirkon alku. Vaikutteita kristillisestä uskosta Etiopia sai jo Raamatun aikoina.
Lähde: Heli Tuominen, SK 27.7.2015.
perjantai 31. heinäkuuta 2015
maanantai 13. heinäkuuta 2015
Gustav Warneckin Missionslehre-teoksesta uusi painos
Gustav Warneckia (1834-1910) pidetään saksalaisen lähetysteologian isähahmona. Hän työskenteli lähetystieteen professorina Hallen yliopistossa vuoteen 1908 ja jo sitä ennen toimitti lähetysteologista Allgemeine Missions-Zeitschriftiä (1874-).
Warneckilainen missiologinen ajattelu vaikutti 1800-luvun loppupuolella aina ensimmäisen maailmansodan aikaan saakka. Sillä oli vaikutuksensa mm. tuon ajan Suomen lähetysseuran lähetysajatteluun.
Gustav Warneck ei itse ollut lähetystyössä, vaan työskenteli kotimaassa Saksassa. Hänen poikansa lähetti materiaalia Indonesiasta, joka oli saksalaisten lähetysalue tuohon aikaan.
Missiologiassaan Warneck halusi yhdistää luonnon ja armon. Tästä syystä hänen ajattelunsa antoi vaikutteita myös katoliselle missiologialle, joka oli joutunut 1800-luvun lopulla aneemiseen tilaan.
Toinen maailmansota merkitsi kritiikkiä graulilais-warneckilaista missiologiaa kohtaa. Karl Barthin työ kansallissosialismia vastaan korosti armon ja luonnon eroa, mikä oli evankeelisen lähetysajatelun keskeinen korostus toisen maailmansodan jälkeen.
Luterilaisessa maailmassa Warneckin teologiaa on kuitenkin muistettu ja Suomessakin siitä teki väitöskirjan 1959 Seppo A. Teinonen. Väitöskirjan lisäksi hän julkaisi teemasta piemempiä tutkimuksia.
Nyt teoksesta on otettu uusi kaksioisainen painos. Se on eräänlainen missiologinen kultturiteko ja antaa nykypolvelle mahdollisuuden tutustua missiologian isän ajatteluun ja nykyisen lähetysajattelun juuriin 1900-luvun alussa.
Gustav Warneck Evangelische Missionslehre. 1-2. 1200s. 97,00€ ISBN 978-3-86269-098-5 (VKW)
Warneckilainen missiologinen ajattelu vaikutti 1800-luvun loppupuolella aina ensimmäisen maailmansodan aikaan saakka. Sillä oli vaikutuksensa mm. tuon ajan Suomen lähetysseuran lähetysajatteluun.
Gustav Warneck ei itse ollut lähetystyössä, vaan työskenteli kotimaassa Saksassa. Hänen poikansa lähetti materiaalia Indonesiasta, joka oli saksalaisten lähetysalue tuohon aikaan.
Missiologiassaan Warneck halusi yhdistää luonnon ja armon. Tästä syystä hänen ajattelunsa antoi vaikutteita myös katoliselle missiologialle, joka oli joutunut 1800-luvun lopulla aneemiseen tilaan.
Toinen maailmansota merkitsi kritiikkiä graulilais-warneckilaista missiologiaa kohtaa. Karl Barthin työ kansallissosialismia vastaan korosti armon ja luonnon eroa, mikä oli evankeelisen lähetysajatelun keskeinen korostus toisen maailmansodan jälkeen.
Luterilaisessa maailmassa Warneckin teologiaa on kuitenkin muistettu ja Suomessakin siitä teki väitöskirjan 1959 Seppo A. Teinonen. Väitöskirjan lisäksi hän julkaisi teemasta piemempiä tutkimuksia.
Nyt teoksesta on otettu uusi kaksioisainen painos. Se on eräänlainen missiologinen kultturiteko ja antaa nykypolvelle mahdollisuuden tutustua missiologian isän ajatteluun ja nykyisen lähetysajattelun juuriin 1900-luvun alussa.
Gustav Warneck Evangelische Missionslehre. 1-2. 1200s. 97,00€ ISBN 978-3-86269-098-5 (VKW)
torstai 2. heinäkuuta 2015
Kristus etsii seuraajia Aasiassa
Aasia on maailman väkirikkain maanosa. Siellä ovat kaksi maailman väkirikkainta maata Kiina ja Intia. Molemmat ovat karkeasti ottaen miljardiluokan valtioita. Jättiläisiä ovat myös Indonesia ja Pakistan.
Lähetysteologinen julkaisu Evangelical Missions Quarterly, EMQ on tiivitänyt Aasian kristillisen kehityksen muutamaan lyhteen teesiin
1. Aasia käsittää 8,6% maapallon pinta-alasta. Maanosassa asuu yli neljä miljardia ihmistä, yli 60% maailman väkiluvusta.
2. Uskonnoista kristinusko kasvaa voimakkaimmin 3,6%.
3 Suurin osa maailman ei-kristityistä asuu Aasiassa. Aasiassa elävät useimmat, jotka eivät ole koskaan kuulleet evankeliumia.
4. Sadassa vuodessa kristittyjen määrä on kasvanut 22 miljoonasta 300 miljoonaan.
5. Maailman kristityistä 60% asuu Afrikassa, Aasiassa tai Latinalaisessa-Amerikassa.
6. Aasiaan kuuluu 50 valtiota.
Lähde: EMQ July 2015,
http://www.emqonline.com
Lähetysteologinen julkaisu Evangelical Missions Quarterly, EMQ on tiivitänyt Aasian kristillisen kehityksen muutamaan lyhteen teesiin
1. Aasia käsittää 8,6% maapallon pinta-alasta. Maanosassa asuu yli neljä miljardia ihmistä, yli 60% maailman väkiluvusta.
2. Uskonnoista kristinusko kasvaa voimakkaimmin 3,6%.
3 Suurin osa maailman ei-kristityistä asuu Aasiassa. Aasiassa elävät useimmat, jotka eivät ole koskaan kuulleet evankeliumia.
4. Sadassa vuodessa kristittyjen määrä on kasvanut 22 miljoonasta 300 miljoonaan.
5. Maailman kristityistä 60% asuu Afrikassa, Aasiassa tai Latinalaisessa-Amerikassa.
6. Aasiaan kuuluu 50 valtiota.
Lähde: EMQ July 2015,
http://www.emqonline.com
tiistai 30. kesäkuuta 2015
Etiopian Evankelinen Mekane Yesus -kirkko laajenee
Etiopian evankelinen Mekane Yesus -kirkko on kasvanut voimakkaasti. Jäsenmäärän ilmoitetaan ylittäneen 7 miljoonn rajan.
Kirkko saavuttaa uusia jäseniä omassa kotimaassaan. Kirkkoon liittyi vuoden 2014 aikana 446 434 uutta jäsentä.
Seuaavassa muutama tilastotieto:
Seurakuntia: 8083
Pastoreita: 3226
Jäseniä: 7,2 miljoonaa
Kasvu: 8%
Mekane Yesus -kirko laajenee myös maantieteellisesti. Kun väkeä muuttaa ulkomaille, kirkko kokee elävänsä myös diasporassa ja laajenevansa Etiopian rajojen ulkopuolelle. Mahdollisuuksien mukaan huolehditaan myös diasporassa asuvista jäsenistä.
Yhtenä esimerkkinä diasporasta on Mekane Yesus -kirkon seurakunnallinen toiminta Pretoriassa Etelä-Afrikassa.
Lähde: EECMY. Development for Mission and Theology. Annual Report 2014.
Kirkko saavuttaa uusia jäseniä omassa kotimaassaan. Kirkkoon liittyi vuoden 2014 aikana 446 434 uutta jäsentä.
Seuaavassa muutama tilastotieto:
Seurakuntia: 8083
Pastoreita: 3226
Jäseniä: 7,2 miljoonaa
Kasvu: 8%
Mekane Yesus -kirko laajenee myös maantieteellisesti. Kun väkeä muuttaa ulkomaille, kirkko kokee elävänsä myös diasporassa ja laajenevansa Etiopian rajojen ulkopuolelle. Mahdollisuuksien mukaan huolehditaan myös diasporassa asuvista jäsenistä.
Yhtenä esimerkkinä diasporasta on Mekane Yesus -kirkon seurakunnallinen toiminta Pretoriassa Etelä-Afrikassa.
Lähde: EECMY. Development for Mission and Theology. Annual Report 2014.
maanantai 29. kesäkuuta 2015
Sota ja rauha jakavat maapallon
Maailman tilanteita kuvataan nykyisin erilaisilla tunnusluvuilla. Yksi mitattava asia on se, kuinka turvallista maassa on. Mailmanrauhaa mittaava ideksi laskee viiden maailman rauhallisimman maan joukkoon Islannin, Tanskan, Itävallan, Hollannin ja Sveitsin. Suomi tulee kuudentena.
Maailman turvattomin maa on tällä hetkellä Syyria. Sen jälkeen tulevat Irak, Afganistan, Etelä-Sudan ja Keski-Afrikan tasavalta. Venäjä saa tällä turvattomuusasteikolla kymmenennen tilan.
Kymmenen turvallisimman maan jounossa kahdeksan on kulttuuritaustaltaan kristillistä. Kymmenen turvattomimman maan joukossa kuusi on taustaltaan islamilainen.
Vaikka Pohjoinen-Eurooppa elää tällä hetellä rauhan aikaa, sotia on muualla. Erityisesti levotonta on Lähi-idässä ja eräissä osissa Afrikkaa mm. Nigerissä, Nigeriassa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Näillä alueilla on vitsauksena myös Isiksen ja Boko Haramin kaltaiset terroriorganisaatiot.
Kuolemaan johtanut terrori surmasi vuonna 2014 20000 ihmistä 69 maassa, joka turvallisuuden näkökulmasta on jakautunut
torstai 25. kesäkuuta 2015
Suomen lähetysneuvoston tilasto ilmestyi
Suomen lähetysneuvoston tuoreimman tilaston mukaan Suomesta on maailmalla 680 lähetystyöntekijää. Eniten lähettää Fida International (229), toiseksi eniten Suomen lähetysseura (145) ja kolmanneksi Suomen Evankelis-luterilainen Kansanlähetys (68).
Suomalainen lähetystyö on seurannut länsimaissa yleistynyttä suuntausta siinä, että lähetystyöntekijöiden määrä on laskenut,viimeisen tilaston mukaan tosin vähän. Korkeimmillaan tilastoluvut olivat 1980-luvun lopulla ja käyrä taittui 1990 -luvun lamavuosina.
Maailmanlähetyksen kentälle on tulossa uusia toimijoita, joista Etelä-Koreasta tulleet lähetystyöntekijät ovat merkittävimmin korvannet Euroopan ja Yhdysvaltojen vajeita. Monissa Afrikan kirkoissa opetellaan lähettämään työntekijöitä uusiin maihin.
Taloudellisesti tilasto kertoo, että vuonna 2013 lähetystyölle ja kansainväliselle diakonialle annettiin varoja 84,3 miljoonaa euroa.
Suomessa kuten länsimaissa yleensäkin on menossa sukupolvenvaihdoksen aika. Kokemus ja kirkas lähetysnäky tulisi saada siirretyksi nuoremmalle sukupolvelle. Lähetystyön perusteiden pitäminen selvänä on yksi keskeisimmistä haasteista,
Lisätietoja: www. lahetysneuvosto.fi (25.6.2015)
Suomalainen lähetystyö on seurannut länsimaissa yleistynyttä suuntausta siinä, että lähetystyöntekijöiden määrä on laskenut,viimeisen tilaston mukaan tosin vähän. Korkeimmillaan tilastoluvut olivat 1980-luvun lopulla ja käyrä taittui 1990 -luvun lamavuosina.
Maailmanlähetyksen kentälle on tulossa uusia toimijoita, joista Etelä-Koreasta tulleet lähetystyöntekijät ovat merkittävimmin korvannet Euroopan ja Yhdysvaltojen vajeita. Monissa Afrikan kirkoissa opetellaan lähettämään työntekijöitä uusiin maihin.
Taloudellisesti tilasto kertoo, että vuonna 2013 lähetystyölle ja kansainväliselle diakonialle annettiin varoja 84,3 miljoonaa euroa.
Suomessa kuten länsimaissa yleensäkin on menossa sukupolvenvaihdoksen aika. Kokemus ja kirkas lähetysnäky tulisi saada siirretyksi nuoremmalle sukupolvelle. Lähetystyön perusteiden pitäminen selvänä on yksi keskeisimmistä haasteista,
Lisätietoja: www. lahetysneuvosto.fi (25.6.2015)
torstai 18. kesäkuuta 2015
Esirukous muslimien puolesta
Roihuvuoren seurakunnan kirkon läheisyyteen Helsingissä muslimit pystyttivät julisteen, jossa otettiin kantaa Jeesukseen. Hänen sanottiin olevan muslimi. Juliste on ajan merkki ajoiltaan ja kertoo islamin lähetystyöstä kotiovillamme.
Parhaillaan alkaa ramadan, joka on koko islamilaista maailmaa koskettava paastonaika.
Ramadanin aika on kristityille islam-esirukouksen aikaa, jotta Jeesus kirkastuisi muslimeille pelastajana. Islamin läsnäolo maassamme kutsuu meitä todistukseen: kuka Jeesus on.
Parhaillaan alkaa ramadan, joka on koko islamilaista maailmaa koskettava paastonaika.
Ramadanin aika on kristityille islam-esirukouksen aikaa, jotta Jeesus kirkastuisi muslimeille pelastajana. Islamin läsnäolo maassamme kutsuu meitä todistukseen: kuka Jeesus on.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)