Kymmenen vuotta surmatyöstä Malatyassa 18.4.2007

Tapahtuman muistohetki haustausmaalla  Necati Aydinin haudalla. Kuva K.T.

Tasan kymmenen vuotta sitten 18.4. 2007 surmattiin Turkin Malatyassa kolme kristittyä nuorta miestä uskonsa ja evankeliumin todistuksen tähden.

He olivat Necati Aydin, Ugur Yuksel ja Tilmann  Geske, jotka menivät toimistoon tutkimaan Raamattua yhdessä ystäviensä kanssa.

Kaiken surun keskellä nämä todistajat ovat kuolemansa kautta viestittäneet anteeksiantamuksen sanomaa maassa, jossa Jeesukseen uskovat elävät vähemmistönä.

18.4. muistetaan seurakuntaa Turkissa ja kärsivää seurakuntaa erityisesti.

Kukonlaulun kirkko

 Pääsiäisajan tapahtumiin liittyvät Jeesuksen vangitsemisesta kertova kuvaus.

Matteus 26: 57-75
Kukonlaulun kirkko on pystytetty tämän tapahtuman muistoksi.

Kukonlaulun kirkon taustalla näkyy osa Öljymäkeä. Alakuvassa roomalaisaikaiset portaat

Miten Luther kuoli?

Saksaan tuli vuoden 2015 vuoden aikana paljon maahanmuuttajia. Maahanmuuttajista osa on kääntynyt kristityksi ja ottanut kasteen.  Varmistuakseen heidän uskonsa aitoudesta viranomaiset haastattelevat kristityksi kääntyneitä.  

Yksi kysymyksistä oli: Miten Luther kuoli? Tämä kysymys saattaa olla hankala monelle suomalaisellekin, jos Lutherin elämäkerta on jäänyt kertaamatta.

Eilisessä tekstissäni esittelin Reijo Arkkilan kirjan Kallis oppi-isämme Martti Luther. Siinä on kuvaus myös Lutherin kuolemasta.

Lutherin kuolinpäivä on 18. helmikuuta 1546.

Tuota yötä edeltäneenä iltana Luther oli kodissaan lausunut rohkaisun sanoja ja vakuuttanut iankaikkisen elämän toivolla. Illalla hän rukoili ja koki voimakasta ahdistusta. Ystävät olivat hänen vuoteensa vierellä. Hän pyysi lämmittämään huonetta ja ilmaisi, että hänen lähtönsä oli lähellä. Lutherin maallinen elämä päättyi sairauskohtaukseen aamuyön hetkenä.

Reijo Arkkila
Kallis oppi-isä Martti Luther
SLEY-Media Oy: 2016.

Martti Lutherista on kielellämme kirjoitettu paljon ja hänen elämänvaiheitaan on kuvattu useissa teoksissa. Uskonpuhdistuksen juhlavuoden kunniaksi Reijo Arkkila on julkaissut tiiviin kuvauksen Lutherin elämänvaiheista.  Tämä on perusteltua, koska monet aikaisemmin julkaistut vastaavat teokset ovat loppuunmyytyjä.

Reijo Arkkila ei teoksessaan pyri perustavaan Lutherin elämäkertaan, vaan esittelemään uskonpuhdistajan keskeisiä elämänvaiheita ja niistä käytyä keskustelua Samalla hän kommentoi Luther-tutkimuksen teemoja mm. teesien ”naulaamiseen” liittyvää keskustelua.

Lutherin elämänvaiheiden rajalinjana aikaisempi Luther-tutkimus piti uskonpuhdistajan nk. tornikokemusta, jossa hänelle kirkastui vanhurskauttaminen uskon kautta. Erityisesti tämän ajoittaminen synnytti epäselvyyttä. Toiset ajoittivat sen aikaisemmaksi noin 1513 paikkeille, toiset taas kuten Uuras Saarnivaara myöhemmäksi vuoteen 1518. Tällä keskustelulla on ollut teologinen merkitys, koska se on ollut rajalinja varhaisen (katolisen) Lutherin ja kypsän (reformatorisen)  Lutherin välillä. Luther-tuotanto on niin laaja, että lukija helposti muovaa kohteen mieleisekseen. Reijo Arkkila ei ole tornikokemusta nostanut esille dispositioon, mutta käsittelee sitä ja pohtii ajoituskysymystä erillisessä liitteessä. Arkkila näyttää olevan samoilla linjoilla kuin esim. Uuras Saarnivaara ja myöhemmän ajoituksen edustajat.

Teoksen lopussa on elämänvaiheiden jälkeen koottu oppi-isän teologinen käsitys tiettyihin teemoihin. Toinen teemoittainen jakso koskee Lutherin kipeitä kysymyksiä, kuten Hessenin Filipin avioliittoa sekä suhdetta turkkilaisiin ja juutalaisiin. Arkkila on Öbergiin tukeutuen kuvannut Lutherin suhdetta lähetystyöhön.
Kirjan lopussa on liitteissä kattava luettelo Luther tutkimusta sekä luettelo evankelisen liikkeen Luther-tutkijoista eri aikoina. Näin teos on käyttökelpoinen paketti sekä aloittelijalle että jo Lutheria tuntevalle. Samalla tekniikalla kannattaisi tehdä kirja muistakin uskonpuhdistuksen luterilaisista pylväistä.

JUHANI KOIVISTO

Turkki selkä seinää vasten - kyllä vai ei?

Turkissa eletään parhaillaan jännittäviä aikoja. Jännistyksen tuovat vaalit, jossa maan johtaja on pannut arvovaltansa peliin. Kansa äänestää kyllä tai ei.  Samalla äänestetään tämän Euroopan reunalla elävän suurvallan suunnasta.

Nykyinen Turkki syntyi vuonna 1923, kun nuorturkkilaiset ottivat vallan Kemal Ataturkin johdolla. Ateturkistä tuli maan isä, eräänlainen valtakunnan suurmies. Hän maallisti kotimaansa ja otti etäisyyttä uskonnollisesti hallittuun valtiomalliin. Uskonnollisia tunnuksia vähennettiin tai kiellettiin.

Ataturk kuoli toisen maailmansodan aattovuonna 1938. Paljon on sen jälkeen muuttunut. Maa on kaupungistunut voimakkaasti, esimerksi  Istanbulista on kasvanut megaluokan metropoli, jossa elää laskutavasta riippuen noin 15 miljoonaa asukasta. 

Turkki on mosaiikki, jossa asuu turkkilaisten lisäksi paljon kurdiväestöä tai vaikkapa armenialaisia. Uskonnollisesti maa on monimuotoinen. Vaikka sunnimuslimit ovat enemmistö, vähemmistönä elävien aleviittien määrä lasketaan miljoonissa. Islamin alkuperäistä muotoa kaipaavia salafistejakin on vähemmistönä.

Nykyinen päämies Recep Tayyip Erdogan kaipaa takaisin Turkin ja Osmannivallan suuruuden aikoja ainakin aatteellisesti. Tämä merkitsee valtion ja islamin läheisempää liittoa ja samalla etäisyyden ottamista Kemal Ataturkin maallisemmasta perinnöstä. Tilanne on huippuherkkä. Päämiehen vastaparina on suufilaissävytteistä filosofiaa ja sivistystä kouluillaan markkinoiva Fetullah Gulen. 

Harvoin Turkki on joutunut seinää vasten niin kuin 16.4. 2017.

Timo Junkkaala: Oikein väärin ymmärretty Luther

Timo Junkkaala:
Oikein väärin ymmärretty Luther
Kauniainen 2017: Perussanoma.


Uskonpuhdistuksen 500 -juhlavuosi on tuonut uusia kirjoja Lutherista, joista Timo Junkkaalan kirja on tuorein. Teos ei ole tavanomainen teos Lutherista, vaan pyrkii selvittämään Lutherista esitettyjä väitteitä ja kommentoimaan niitä muutamalla sivulla.  Kirja ei ole kuvaus Lutherin ajasta, vaan asettaa vastakkain oman aikamme väitteitä, joihin Lutheria on yritetty taivutella takuumieheksi. Toiset väitteet ovat ajattomampia tai eräänlaisia teologisia kestoaiheita.

Kirjassaan Junkkaala esittää 66. teesiä, joita hän selittää ja avaa. Esimerkiksi ”Luther oli antisemitisti” tai ”Luther oli ensimmäinen, joka käänsi Raamatun saksan kielelle” tai ”Nainen voi toimia pappina”. Timo Junkkaala osoittaa, että Lutherin saaminen mukaan aikamme virtausten takuumieheksi on perusteetonta.

Teoksen menetelmä on siis teesilähtöinen ja lukijan kannalta onnistunut. Lukija tutustuu uskonpuhdistuksen aikaan ja käy keskustelua oman aikamme kanssa.  Lutherin tuntijat voivat arvioida miten Junkkaala onnistuu ja niitä, joille Luther on vieraampi, kirja auttaa lähemmäksi uskonpuhdistuksen kysymyksiä

JUHANI KOVISTO

Etiopian evankelinen Mekane Yesus -kirkko 2017

1. Etiopia on yli 90 miljoonan asukkaan valtio Afrikassa. Pinta-alaltaan Etiopia on yli kolme kertaa Suomen kokoinen.  Etiopialaiset ovat ylpeitä historiastaan; maa ei ole ollut siirtomaana.

2. Etiopian Evankelinen Mekane Yesus -kirkko on kasvanut noin 50 vuodessa yhdeksi Afrikan suurimmista luterilaisista kirkoista.  Vuoden 2017 alussa kirkon jäsenmäärä on ylittänyt 8,3 miljoonan jäsenen rajan.

3. Mekane Yesus -kirkko järjestäytyi 21.1.1959

4. Mekane Yesus -kirkon kasvun salaisuus sen jäsenissä ja evankelistoissa, jotka vievät evankeliumia uusille alueille. Vaikka Etiopian pohjoinen osa on vanhaa kristillistä aluetta, erityisesti etelässä ja idässä on seutuja, joissa ei ole kuultu evankeliumia. 

5. Etiopiassa puhutaan yli 80 kieltä ja siellä on kymmeniä heimoja. Tällaisen maan ja kirkkojen hallinnoiminen ja elämä on haasteellista.

6. Mekane Yesus kirkko on ollut maaseutualueen kirkko. EECMY haluaa etsiä mahdollisuuksia elää suurkaupungin olosuhteissa ja vastata sen haasteisiin. Addis Abeba on suurkaupunki.

7. Vuoden 2010 alussa Mekane Yesus -kirkko siunasi omia lähetystyöntekijöitä. Kirkkoon on perustettu oma lähetysjärjestö International Mission Society.  Ensimmäiset lähetit on lähetetty Etiopian lähellä oleviin Afrikan maihin. Mekane Yesus –kirkko lähettää työntekijöitä myös islamin maailmaan. Vuonna 2017 vahvistetaan lähetysnäkyä kirkon seurakuntatasolla.

7. Kirkolla on oma teologinen oppilaitos Addis Abebassa ”The Mekane Yesus Theological Seminary”.  Oppilaitos on toiminut Addis Abebassa vuodesta 1960. Tässä oppilaitoksessa koulutetaan kirkon papit ja muut työntekijät. Kirkon työntekijötä koulutetaan myös toisessa oppilaitoksessa Ethiopian Graduate School of Theology (EGST), jossa opiskelee muidenkin kirkkojen tulevia työntekijöitä.

8. Etiopiassa kohdataan myös islam. Etiopiassa kristinusko ja islam pyrkivät elämään rauhanomaisesti. Alle puolet kansasta kuuluu islamin piiriin.  Islam on kasvava haaste Etiopiassa.  Kirkko järjestää koulutusta ja julkaisee materiaalia islamin kohtaamiseen. Työssä mukana olevia koulutetaan todistamaan ja vastaamaan kristillisen uskon pohjalta muslimien kysymyksiin.

9.  Etiopiassa tavataan 86 eri kieltä. Raamatunkäännöstyö on tärkeä työmuoto.

10. Mekane Yesus -kirkko haluaa työssään yhdistää evankeliumin julistamisen ja palvelun. Työ Etiopian kaltaisessa maassa on kokonaisvaltaista.  Kokonaisvaltaisuus merkitsee koko ihmisen ja hänen ympäristönsä huomioon ottamista.

11. Etiopiaa ympäröivissä maissa on levottomuuksia. Tämä on heijastunut pakolaisvirtana Etiopian alueelle.

12. Mekane Yesus kirkon presidentti on  pastori Yonas Yigesu, nelivuotiskausi 2017-2021.

 

ETIOPIAN EVANKELINEN MEKANE YESUS –KIRKON  TILASTOJA

Kastettuja jäseniä:                                 8,3  milj.

Ehtoollisella käyviä jäseniä:                 4,5 milj.

Seurakuntia:                                          8565

Saarnapaikkoja:                                     3968

Pastoreita:                                             3940

Evankelistoja:                                      7549

Vapaaehtoisia:                                      580171

Lähde: EECMY Statistics of 2016

The Ethiopian Evangelical Church Mekane Yesus. Department for Mission and Theology. Annual Report 2016

.

CMCR. EECMY Presidents Address on the occasion of the 38^th Annual Meeting Jan 31. -Feb. 2. 2017, Addis Ababa, Ethiopia

(15.3.2017)