Raamatun Jumala vai Koraanin Allah

Juha Ahvio/Timo Keskitalo Koraanin Allah vai Raamatun Jumala   Helsinki 2016: Kuva ja Sana


Juha Ahvio ja Timo Keskitalo piirtävät kirjassaan terävän kuvan kristinuskon ja islamin perustavista eroista. Keskeisiä eroja ovat mm. usko kolminaisuuteen tai Jeesuksen jumaluuteen.

Kirjassa avataan muitakin perustavia eroja mm. luomiskäsityksessä. Kristillisen uskon mukaan Jumalan luomistyö kohdataan maailmassa, jossa on tiettyjä lainalaisuuksia ja luonnonlakeja. Islamin mukaan Allah luo jokaisen tapahtuman erikseen.

Tämä kirja on erityisen hyödyllinen kerratessaan lyhyesti ja tiiviisti keskeisiä perustavanlaatuisia eroja. Nämä on syytä tuntea, kun kerrotaan evankekliumia muslimille.

Islamtyössä tulee tuntea sekä evankeliumi että islam. Islamin tuntemusta tarvitaan, jotta voitaisiin edes vähän ymmärtää muslimin ajatusmaailmaa. Islam käyttää samoja käsitteitä ja tuntee samoja Raamatun henkilöitä. Sillä on kuitenkin näille oma tulkintansa.

Risti ja häpeä

Timo Keskitalo:  Risti ja häpeä. Helsinki 2017: Kuva ja Sana.

Timo Keskitalo avaa kirjassaan, mitä on kertoa evankeliumia muslimille, jonka tausta on häpeäkulttuurissa. Kristillisen uskon taustalla on syyllisyyskulttuuri. Näiden erot ja yhteydet ovan tärkeää tuntea.

Kirjassaan Timo Keskitalo pohtii samalla Raamatun suhdetta häpeäkulttuuriin ja kaikille yhteiseen asiaan: vieraanvaraisuuteen.

Inkerin kirkko katsoo tulevaisuuteen

Jevgeni Raskatov kertoi Pyhän Annan kirkosta, tulkkina taustalla Mikael Halleen.

Idäntyön päivien teemana oli Ylitse kaikkien rajojen. Päivät pidettiin Ryttylässä 22.-23.3.2019.

Tapahtuman aikana kuultiin puheenvuoroja Inkerin kirkon ajankohtaisesta tilanteesta Venäjällä ja ympäristömaissa.

Inkerin kirkon lähetyspastori Jevgeni Raskatov kertoi Pyhän Annan kirkon uudesta toimintavaiheesta värikkään neuvostoajan jälkeen. Kirkossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja vierailuja, joiden aikana on mahdollisuus kertoa myös uskon perusteista.  Kristinuskon perusteiden kursseille yulee runsaasti kuulujoita. Kirkon suosio on yllättänyt työntekijätkin. Inkerin kirkon nuoret työntekijät ja kuulijat kertovat, että kirkko katsoo rohkeasti tulevaisuuteen.

Lääninrovasti Aleksei Krongolm toi terveisiä Petroskoista, tulkkina toimi Liliann Keskinen.

 Karjalan lääninrovasti Aleksei Krongolm toi terveisiä Karjalan alueelta.  Petroskoin seurakunta täyttää pian 50 vuotta. 

Inkerin kirkko saa uusia työntekijöäitä ja vastuunkantajia Kelton koulutuskeskuksesta.

Kirkon toiminnassa on käännetty venäjäksi hengellistä ja teologista kirjallisuutta, joka antaa mahdollisuuden syventyä uskon perusteisiin.

Koko Raamattu käännetty noin 700 kielelle

Yksi raamatunkäännöstyön vuoden merkkipaaluja on käännöstyön tilaston ilmestyminen. Yhtyneiden Raamattuseurojen tilaston julkaisee Suomessa Pipliaseura.

Maailmassa puhuttavien kielten lukumäärä: 7350
Raamattu on käännetty 692 kielle.
Uusi testamentti on käännetty 1547 kielelle.
Jokin raamatunosa on käännetty 1123 kielelle.
Raamattua ei ole käännetty 3988 kielelle.

Työ etenee, tehtävä on kesken.

Lähde: Yhdyneiden Raamattuseurojen tilasto 18.2.2019. www.bible.fi

Muistoja Ryttylän koulukodista

Jaakko Antilan kokemuksia Ryttylän koulukotiajalta haastattelemassa Isto Pihkala (oik) ja Niilo Eäsänen keskellä.

Tänä vuonna tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Kansanlähetys osti  Ryttylän lähetyskeskuksen alueen.

Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin 29.11. tilaisuus, jossa aikaisemman Ryttylän koulukodin henkilökunnan perheeseen kuulunut Jaakko Antila kertoi muistojaan koulukodin ajalta. Koulukoti aloitti toimintansa 1920-luvulla ja toiminta päättyi Ryttylässä 1950-luvun lopussa. Kansanlähetys osti tilat syksyllä 1968.

Sotavuosien aikana koulukodin tilat palvelivat armeijan kokoontumispaikkana, josta lähdettiin rintamalle. Ryttylässä oli ilmavalvontaa ja Jaakko Antila kertoi myös paikkakunnalle sattuneista pommituksista.

Koulukodissa oli suurimmillaan noin 150 oppilasta, jotka tulivat Helsingin kaupungista mm. Kallion kaupunginosasta.

Koulukodissa kylän asukkailla oli mahdollisuus katsoa ajan tavan mukaan elokuvia, joita näytettiin Jymylän yläkerrassa olebvassa salissa. Jaakko Antila muisteli myös Hausjärven silloista kirkkoherraa Jalmari Laurikkalaa, joka vieraili koulukodilla.

Koulukoti muodosti yhteisön, jossa asui oppilaiden lisäksi henkilökuntaa. Opettajien lisäksi tarvittiin henkilökuntaa pitämään huolta tilan eläimistä, puutarhasta ja ympäristöstä.

Paikalle oli kerääntynyt joukko Ryttylän vaiheista kiinnostuneita kuuntelaan  Jaakko Antilan kokemuksista, hän kertoi tulleensa Ryttylään 1934. Tilaisuutta oli mahdollisuus seurata myös internetin välityksellä.

Sakari Orava Ryttylässä: Lääkäri tekee työnsä, Jumala parantaa

Prof. Sakari Orava on urheilulääketieteen asiantuntija.

Miestenpäivillä Ryttylässä vieraili 3.11. Sakari Orava, joka tunnetaan urheiluvammoihin erikoistuneena lääkärinä ja huippuasiantuntijana.

Oravan leikkauspöydällä on ollut lukuisia ulkomaalaisia eturivin  urheilijoita, jotka ovat saapuneet Turkuun hakemaan apua.  Tämä on ollut minulle siunaus, kertoi Orava.

Sakari Orava avasi elämäntyötään lääkärinä vuosikymmenien aikana. Hän on palvellut mm. Suomen Olympiakomitean lääkärinä vuosikymmenien aikana. Vuosien varrella on syntynyt myös tutkimuksia ja artikkeleita alan julkaisuihin.

Sakari Orava kertoi myös hengellisestä heräämisestään Kokkolassa 1970-luvun lopussa. Lääkärin työ avaa myös todistamisen mahdollisuuksia. Lääkäri tekee työnsä niin hyvin kuin pystyy, mutta Jumala on viime kädessä parantaja.

Perusarvoiksi hän tiivisti rehellisyyden ja nöyryyden.

Urheilussa pyritään aika erinomaisiin suorituksiin. Tästä syntyy lääkärillekin haaste selviytyä.

Kansainvälisten tehtävien taustalta Sakari Orava kehotti verkostoitumaan. Suomalaiset eivät ole tässä asiassa vahvoilla. He istuvat mieluummin omissa pöydissään kansainvälisissäkin kokouksissa, valitteli Orava.

Sakari Oravaa kuunteli yli satapäinen miesjoukko.

Intiassa muistettiin 300 -vuotiasta luterilaista kirkkoa

Luterilaiset aloittivat lähetystyön Intiassa Tranquebarissa vuonna 1706.  Lähetystyön pioneerivaihetta kutsutaan tanskalais -hallelaiseksi lähetystyöksi.

Ensimmäiset työntekijät saatiin Hallen laitoksilta. He olivat Heinrich Plűtschau ja Bartholomaeus Ziegenbalg.

Noin 12 vuodessa syntyi seurakunta ja sille kirkko. Tässä työssä luotiin pohjaa luterilaiselle lähetystyölle Euroopan ulkopuolella ja käännettiin Raamattua tamilien kielelle. Aluksi käytettiin Jerusalem -kirkkoa.

Nyt muisteltu Uusi Jerusalem -kirkko otettiin käyttöön 11.10.1718. Kirkko koki perusteellisen korjauksen 2000-luvun alussa, jolloin vietettiin Tanslakais-hallelalaisen lähetyksen 300 -vuotisjuhlia vuonna 2006.

Lähde: Indea spektrum 42/ 17.10.2018; Wikipedia: New Jerusalem Church