Lähetysnäky elää myös verkostoissa

  

Kapkaupungissa järjestettiin vuonna 2010 suuri Lausannen liikkeen maailmanevankelioimisen konferenssi.i

Jokin aika sitten keskusteltiin Yhdysvalloissa pidetyistä rukousaamiaisista. Rukousaamiainen ei ole yhden päivän aamupala, johon liittyy rukousta, vaan muutaman päivän tapahtuma erilaisine tilaisuuksineen ja puheineen.  

Lehtitietojen mukaan se näyttää muistuttavan lähetystyön verkostoissa olevia tapahtumia, vaikkapa Lausannen liikkeen suurimpia kokouksia. Niihin osanottajat (n. 3000-4000) tulevat yksilöinä ja eri mailla on kiintiöitä, joiden mukaan väkeä kutsutaan. 

Yhdysvalloissa korostetaan yksilöä, jota pidetään toiminnan avaimena. Yksilöiden tunteminen on verkostoitumista. Jos on tavannut henkilön jossakin kokouksessa, on helppoa ottaa myöhemmin yhteyttä ja rakentaa luottamusta.

Lausannen liike (per.1974)  on yksi lähetystyön verkostoista. Verkostot kokoavat lähetyksen väkeä yhteisiin kokoontumisiin. Näin jaetaan näkyä, tietoa ja yritetään välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä. Ajankohtainen asia on nuorten johtajien koulutus ja tukeminen. Tätä koskeva tapahtuma järjestettiin jokin aika sitten Indonesiassa.

 Lausannen liikkeeseen kuuluu myös alaverkostoja, jotka kokoontuvat pienemmällä kokoonpanolla. Lausanne Consultation on Jewish Evangelism on kokoontunut vuodesta 1980 ja järjestänyt lukuisia alueellisia ja maailmanlaajuisia kokoontumisia. Näissä tarkastellaan lähetystyötä  juutalaislähetyksen  näkökulmasta.
LCJE julkaisee eri puolilla maailmaa järjestettyjen konferenssien uutisia LCJE Bulletin -lehdessä.

Suomessa LCJE:n edustajana toimii Juutalaisevankelioimisen Suomen työryhmä (JUST).

Billy Graham (1918-2018) oli perustamassa Lausannen liikettä

 

Lausannen julistuksen allekirjoitus vuonna 1974, Billy Graham oikealla.

Eilen 21.2. edesmennyt  Billy Graham tunnettiin suurten kokousten evankelistana. Hän kävi Suomessakin suurkokouksissa kaksi kertaa, 1950-luvulla ja viimeksi 1987.

Billy Graham antoi panoksensa maailmanlähetykseen olemalla mukana ja kokoavana hahmona Lausannen liikkeeksi muodostuneessa lähetysverkostossa. Lausannen liike syntyi vuonna 1974 Sveitsissä pidetyssä maailmanlähetyksen kongressissa. Liike halusi koota yhteen niitä tahoja, jotka korostivat evankeliumin julistamista niille, jotka eivät ollleet sitä kuulleet. Liikkeen teologinen perusta on lausuttu Lausannen julistuksessa (Lausanne Covenant).

Liikkeen perustamisen taustalla oli ”lähetystyön kriisi”, joka syntyi toisen maailmansodan jälkeen.  Se kulminoitui Kansainvälisen lähetysneuvoston  sulautumisessa Kirkkojen maailmanneuvostoon (KMN) New Delhin yleiskokouksessa vuonna 1961.  Erityisesti 1960-luvulla koettiin, että lähetystyön identiteetti uhkasi siirtyä pois Raamatun, Jeesuksen Kristuksen  ja hänen antamansa lähetyskäskyn viitoittamsta suunnasta.

1960-luvulla korostettiin yhteiskunnallista vallankumousta ja KMN:n kokouksissa puhalsivat vallankumoukselliset tuulet.

Ne jotka eivät tätä hyväksyneet kokivat läheisemmäksi Lausannen liikkeen painotukset, jotka kirjattiin Lausannen julistukseen kesällä 1974. Alussa ei ollut varmaa, millaisen vastakaiun liike saisi. Billy Graham oli  kokoavana persoonana erityisesti alkuvaiheessa ja myöhemminkin.

Hän muisti yksinkertaisesti korostaa lähetystyön hengellisen perustan merkitystä. Esimerkiksi Kapkaupungin kokoukseen lähettämässään tehvehdyksessä hän toivoi, että Lausannen liike pitäisi mielessään evankeliumin julistuksen, Kristus-keskeisyyden ja rukouksen. 

 Oli Jumalan hyvää johdatusta, että lähetysliike sai alkuajan perustajiin voimakkaan evankelistan kutsumuksen omanneen henkilön.

Kuvat: Lausannen liikeken  Kapkaupungin kokouksen 2010 näyttelystä.
Tarra vuoden 1974 kokouksen oheimateiaalia.

 

Lausannen liikkeen näyttelyä Kapkaupungin kokouksessa 2010.

 

Tarra perustamiskokouksesta

Lähetysneuvoston teemapäivä pohti hyvää vuorovaikutusta

Työpajoissa koottiin kokemuksia teemapäivän aiheista.

Suomen lähetysneuvoston  lähetystyöntekijähuollon työryhmä järjesti Hyvinkään seurakuntakeskuksessa 8.2. teemapäivän, jossa paneuduttiin kotimaan ja lähetysalueiden vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus on suurten välimatkojen vuoksi lähetystyössä haasteellista. Vaikeudet korostuvat erilaisissa kriisitilanteissa, joirta tulee vastaan.

Aiheesta alusti Marja Gray, joka puhui lähetystyöntekijän ja työnantajan suhteesta. Hän korosti näiden välisessä keskustelussa kolmea asiaa: luottamusta, kuulluksi tulemista ja arvostusta. Jokaista näistä alueista tulisi osata vahvistaa. 

Marja Grayn mukaan luottamusta on vaikea korjata, jos se menee rikki. Kuulluksi tulemisen kokemus antaa voimaa ja tuo toivoa eteenpäin.

Hän muistutti myös, että jokaisen tulee oppia huolehtimaan itsestään ja omasta jaksamisestaan (self-care).  

Aihetta tarkasteltiin myös työpajoissa, joissa keskusteltiin kriisien hoitamisesta ja  YT-neuvottelujen kokemuksista.
Yhteinen kokemus oli, että vuorovaikutus palautuu keskustelun taitoon, jossa toinen osapuoli tulee kuulluksi ja voi luottaa siihen, että toimitaan niin kuin sovitaan.

Suomen lähetysneuvosto on kahta vuotta vaille 100 vuotias verkosto, jonka teemapäivään osallistui noin 20 osallistujaa ja asiantuntijaa eri jäsenjärjestöistä.

Lähetystyössä koulutus on yhä tärkeämpää

Maailmalla on paljon pieniä kirkkoja, jotka kamppailevat työntekijöiden saamisesta. Työntekijät ovat kirkolle elinehto tulevaisuuden näkökulmasta.

Inkerin kirkko perusti uuden vaiheensa koulutuslaitokseksi Kelton seminaarin, joka sijaitsee noin 30 kilometrin pässä Pietarista.

Juha Saari valottaa uusimmassa Länsi-Suomen Herännäislehdessä Inkerin kirkon koulutusnäkymiä. Hänen mukaansa kirkko tarvitsee 100 uutta paimenta seuraavan kahdekasan vuoden aikana. Tämä on tietysti paitsi suuri koulutus- ja rekrytointikysymys myös taloudellinen haaste kirkolle.

Juha Saaren mukaan kirkon koulutuksessa on  siirrytty teoreettispainotteisesta koulutuksesta  seurakuntaa palvelevaan käytännön suuntaan. Tämän käsityksen  mukaan pyritään yhdistämään kirkon arki ja koulutus. 

Inkerin kirkossa opiskelijat ovat taustoiltaan erilaisia. Opiskelijoita on eri puolilta Venäjää, Kazakstanista ja jopa Kiinasta.

Teologiset oppilaitokset kamppailevat myös asemastaan yhteiskunnassa. Tällöin pidetään tärkeänä oppilaitoksen akateemista tasoa, resursseja ja opettajien pätevyyttä. Tämä kysymys on hyvin tärkeä, jos valmistunut opiskelija menee työhön kirkon ulkopuolelle.  Tästä syntyy tietynlainen jännite yhteiskunnallisen tunnustuksen ja kirkon elämän välillä.

Lähetysjärjestöjen painopisteissa koulutus ja sen tukeminen on avainasemassa. Koulutus perää myös työntekijöiltä valmiutta kouluttaa ja jakaa osaamista eri tasoilla vieraassa kulttuurissa.  Stipendiohjelmilla etsitään ja tuetaan opiskelijoita, jotka toivon mukaan palaavat palvelemaan kirkkoaan ja sen elämää.

Kaikki tiivistyy siihen, että koulutuksessa  valmistaudutaan kirkon tulevaisuuteen ja vahvistetaan nykypäivää.

Lähde: Juha Saari, Inkerin kirkon teologisen instituutin elämästä. Länsi-Suomen Herännäislehti 1/2018.

Kristittyjen vainot ovat todellisuutta vuonna 2018

Kristittyjen asema ja tilanne vaihtelee eri puolilla maailmaa.

Kansainvälinen Open Doors -järjestö julkaisee vuosittain luetteloa vainotuista kristityistä.

Erittely on toteutettu maittain, jossa vaikein tilanne katsotaan olevan Pohjois-Koreassa. Pohjois-Korea on pitänyt vainottujen maiden ykkösasemaa jo vuosikausia.  Luettelossa on 50 maailman vaikeinta maata.

Toisena ryhmänä tulevat Lähi-idän islamilaiset maat, joissa kristityt kokevat asemansa uhatuksi ja joissa ääri-islamilaiset ryhmät kohdistavat usein iskunsa kristittyihin.

Tämän kymmenen kärjessä ryhmän ulkopuolella on maita, joissa joidenkin ristittyjen asema on vaikea.

Egyptissä on merkittävä kristitty vähemmistö. Paine sitä kohtaan tulee usein islamin taholta. Uutisissa kerrotaan hyökkäyksistä kirkkoihin. Vainon syy on ääri-islam. Egyptin asukasluku on noin 95 miljoonaa. Vaikeiden maiden listalla maa saa numeron 17. 

Eritrea, Etiopian naapurivaltio, on luettelossa numerolla 6.   Vainon syyksi mainitaan itsevaltainen hallinto ja ääri-islam.  Eritreassa toiset kristilliset ryhmät kärsivät enemmän kuin toiset.  Esimerkiksi Etiopian vanhalla ortodoksikirkolla on vahva perinteinen asema, johon ei puututa. Kristityksi kääntyminen nähdään oman yhteisön pettämisenä. Eritrean asukasluku on 5,5 miljoonaa.

Etiopiassa kerrotaan kristittyjen aseman olevan vaikea joillakin islamilaisilla alueilla tai islamistisen toiminnan seurauksena. Viranomaisten taholta saattaa joillakin alueilla olla rajoituksia. Etiopiassa toiset kirkkokunnat ovat eri asemassa kuin toiset.  Raportin mukaan Etiopia saa järjestysnumeron 29. Asukasluvuksi on mainittu 104 miljoonaa, joista 62 miljoonaa kristittyjä.

Lähde: Open Doors. World Watch List 2018. 26th Edition. A Guide to Global Persecution of Christians 2018.

Richard Harvey: Evankeliumin voi kertoa kysymyksin

 

Richard Harvey vieraili Kansanlähetysopistolla. Hänen tulkkinaan toimi Anja Kolehmainen.

Richard Harvey vieraili Kansanlähetysopistolla Ryttylässä juutalaisuutta käsittelevällä opintojaksolla 22.11.

Vierailu oli osa tri Harveyn kiertuetta Suomessa. Suomessa Richard Harvey on Juutalaisevankelioiumisen Suomen toimikunnan (JUST) kutsumana.  Richard Harvey on Jeesukseen uskova messiaaninen juutalainen, joka on väitöskirjassaan tutkinut messiaanisen juutalaisuuden eri suuntia. Hän on julkaissut myös muita kirjoja. Viimeksi on ilmestynyt kirja Lutherin suhteesta juutalaisiin. 

Richard Harvey muistutti, että juutalaiset hahmottavat itsensä syntytaustan mukaan. Hänen sukujuurensa ovat Saksassa, josta perhe joutui toisen maailmansodan aikoihin muuttamaan Englantiin.  Hän asuu perheineen Lontoossa.  Juuret ovat juutalaisille tärkeitä, Jeesuksenkin syntymäkertomus alkaa sukuluettelolla, muistutti Harvey.

Harvey on keskustellut Jeesuksesta juutalaisten kanssa erilaisissa tilanteissa. Juutalainen maailma on hyvin monimuotoinen. Juutalaisten joukossa on myös ateisteja.  Hän esitteli ajatuksen, joka nousee juutalaisesta tavasta väitellä, kyseenalaistaa ja kysyä. Kysymykseen vastataan kysymyksellä ja sillä tavalla viedään keskustelua eteenpäin.  

Keskustelijan tulee kuunnella paljon, jotta ymmärtää kysymyksen taustalla olevat ajatukset ja motiivit.

Monet eivät tunne Raamattua ja tiedä kristillisen uskon perusteita. Heille tulee osata kertoa evankeliumi lyhyesti ja selkeästi. Richard Harvey havainnollisti menetelmän, jossa elokuvista opitun menetelmän  mukaan voi kertoa omasta elämästä ja siihen liittää Raamatun kertomuksia, joita sovelletaan kuulijan maailmaan.

Todistustehtävä vaatii islamin tuntemusta

 

Jyväskylän yliopistossa tarkastettiin Kari Vitikaisen väitöskirja, joka pohti islamia. Mitä on olla kunnon kansalainen ja kunnon muslimi?

Evankeliumin vieminen islamin maailmaan on tunnetusti haasteellinen tehtävä. 

Islam on suuri maailmanuskonto, jolla on historiaa yli 1300 vuotta ja useita suuntauksia monissa eri maissa. On sanottu, että islamin kohtaaminen on kristillisen uskon merkittävin haaste nyt ja tulevaisuudessa.

Eräs perusasia Kansanlähetyksen työssä on kiteytynyt periaatteeksi: islamia kohdattaessa tulee tuntea hyvin oman uskon perusteet (evankeliumi) ja islam.

Suomessa ehkä tiedämme oman uskon perusteista, mutta islamnin tuntemisessa voi olla parannettavaa. Osaammeko vastata kesksisiin islamin väitteisiin? Tätä keskustelua käydään kaduilla ja pihoilla yhä enemmän.

Aikakin hengellisen työn tekijoiden tulisi perehtyä tukevasti ja juuria myöten islamiin. Se voisi alkaa esimerkiksi juurevasti profeetta Muhammedin elämänvaiheista ja profeettaa seuranneista vuosikymmenistä.

Tiestysti Koraanin tunteminen on myös tärkeää.

Perustan luomisen jölkeen voi keskittyä johonkin teemaan tai vaikka islamin keskeisimpiin väitteisiin ja niihin vastaamiseen.  


Ilman valmiutta voi joutua yllätetyksi tai ei muuten ymmärrä, mistä keskustellaan.