Lähetystyössä koulutus on yhä tärkeämpää

Maailmalla on paljon pieniä kirkkoja, jotka kamppailevat työntekijöiden saamisesta. Työntekijät ovat kirkolle elinehto tulevaisuuden näkökulmasta.

Inkerin kirkko perusti uuden vaiheensa koulutuslaitokseksi Kelton seminaarin, joka sijaitsee noin 30 kilometrin pässä Pietarista.

Juha Saari valottaa uusimmassa Länsi-Suomen Herännäislehdessä Inkerin kirkon koulutusnäkymiä. Hänen mukaansa kirkko tarvitsee 100 uutta paimenta seuraavan kahdekasan vuoden aikana. Tämä on tietysti paitsi suuri koulutus- ja rekrytointikysymys myös taloudellinen haaste kirkolle.

Juha Saaren mukaan kirkon koulutuksessa on  siirrytty teoreettispainotteisesta koulutuksesta  seurakuntaa palvelevaan käytännön suuntaan. Tämän käsityksen  mukaan pyritään yhdistämään kirkon arki ja koulutus. 

Inkerin kirkossa opiskelijat ovat taustoiltaan erilaisia. Opiskelijoita on eri puolilta Venäjää, Kazakstanista ja jopa Kiinasta.

Teologiset oppilaitokset kamppailevat myös asemastaan yhteiskunnassa. Tällöin pidetään tärkeänä oppilaitoksen akateemista tasoa, resursseja ja opettajien pätevyyttä. Tämä kysymys on hyvin tärkeä, jos valmistunut opiskelija menee työhön kirkon ulkopuolelle.  Tästä syntyy tietynlainen jännite yhteiskunnallisen tunnustuksen ja kirkon elämän välillä.

Lähetysjärjestöjen painopisteissa koulutus ja sen tukeminen on avainasemassa. Koulutus perää myös työntekijöiltä valmiutta kouluttaa ja jakaa osaamista eri tasoilla vieraassa kulttuurissa.  Stipendiohjelmilla etsitään ja tuetaan opiskelijoita, jotka toivon mukaan palaavat palvelemaan kirkkoaan ja sen elämää.

Kaikki tiivistyy siihen, että koulutuksessa  valmistaudutaan kirkon tulevaisuuteen ja vahvistetaan nykypäivää.

Lähde: Juha Saari, Inkerin kirkon teologisen instituutin elämästä. Länsi-Suomen Herännäislehti 1/2018.

Kristittyjen vainot ovat todellisuutta vuonna 2018

Kristittyjen asema ja tilanne vaihtelee eri puolilla maailmaa.

Kansainvälinen Open Doors -järjestö julkaisee vuosittain luetteloa vainotuista kristityistä.

Erittely on toteutettu maittain, jossa vaikein tilanne katsotaan olevan Pohjois-Koreassa. Pohjois-Korea on pitänyt vainottujen maiden ykkösasemaa jo vuosikausia.  Luettelossa on 50 maailman vaikeinta maata.

Toisena ryhmänä tulevat Lähi-idän islamilaiset maat, joissa kristityt kokevat asemansa uhatuksi ja joissa ääri-islamilaiset ryhmät kohdistavat usein iskunsa kristittyihin.

Tämän kymmenen kärjessä ryhmän ulkopuolella on maita, joissa joidenkin ristittyjen asema on vaikea.

Egyptissä on merkittävä kristitty vähemmistö. Paine sitä kohtaan tulee usein islamin taholta. Uutisissa kerrotaan hyökkäyksistä kirkkoihin. Vainon syy on ääri-islam. Egyptin asukasluku on noin 95 miljoonaa. Vaikeiden maiden listalla maa saa numeron 17. 

Eritrea, Etiopian naapurivaltio, on luettelossa numerolla 6.   Vainon syyksi mainitaan itsevaltainen hallinto ja ääri-islam.  Eritreassa toiset kristilliset ryhmät kärsivät enemmän kuin toiset.  Esimerkiksi Etiopian vanhalla ortodoksikirkolla on vahva perinteinen asema, johon ei puututa. Kristityksi kääntyminen nähdään oman yhteisön pettämisenä. Eritrean asukasluku on 5,5 miljoonaa.

Etiopiassa kerrotaan kristittyjen aseman olevan vaikea joillakin islamilaisilla alueilla tai islamistisen toiminnan seurauksena. Viranomaisten taholta saattaa joillakin alueilla olla rajoituksia. Etiopiassa toiset kirkkokunnat ovat eri asemassa kuin toiset.  Raportin mukaan Etiopia saa järjestysnumeron 29. Asukasluvuksi on mainittu 104 miljoonaa, joista 62 miljoonaa kristittyjä.

Lähde: Open Doors. World Watch List 2018. 26th Edition. A Guide to Global Persecution of Christians 2018.

Richard Harvey: Evankeliumin voi kertoa kysymyksin

 

Richard Harvey vieraili Kansanlähetysopistolla. Hänen tulkkinaan toimi Anja Kolehmainen.

Richard Harvey vieraili Kansanlähetysopistolla Ryttylässä juutalaisuutta käsittelevällä opintojaksolla 22.11.

Vierailu oli osa tri Harveyn kiertuetta Suomessa. Suomessa Richard Harvey on Juutalaisevankelioiumisen Suomen toimikunnan (JUST) kutsumana.  Richard Harvey on Jeesukseen uskova messiaaninen juutalainen, joka on väitöskirjassaan tutkinut messiaanisen juutalaisuuden eri suuntia. Hän on julkaissut myös muita kirjoja. Viimeksi on ilmestynyt kirja Lutherin suhteesta juutalaisiin. 

Richard Harvey muistutti, että juutalaiset hahmottavat itsensä syntytaustan mukaan. Hänen sukujuurensa ovat Saksassa, josta perhe joutui toisen maailmansodan aikoihin muuttamaan Englantiin.  Hän asuu perheineen Lontoossa.  Juuret ovat juutalaisille tärkeitä, Jeesuksenkin syntymäkertomus alkaa sukuluettelolla, muistutti Harvey.

Harvey on keskustellut Jeesuksesta juutalaisten kanssa erilaisissa tilanteissa. Juutalainen maailma on hyvin monimuotoinen. Juutalaisten joukossa on myös ateisteja.  Hän esitteli ajatuksen, joka nousee juutalaisesta tavasta väitellä, kyseenalaistaa ja kysyä. Kysymykseen vastataan kysymyksellä ja sillä tavalla viedään keskustelua eteenpäin.  

Keskustelijan tulee kuunnella paljon, jotta ymmärtää kysymyksen taustalla olevat ajatukset ja motiivit.

Monet eivät tunne Raamattua ja tiedä kristillisen uskon perusteita. Heille tulee osata kertoa evankeliumi lyhyesti ja selkeästi. Richard Harvey havainnollisti menetelmän, jossa elokuvista opitun menetelmän  mukaan voi kertoa omasta elämästä ja siihen liittää Raamatun kertomuksia, joita sovelletaan kuulijan maailmaan.

Todistustehtävä vaatii islamin tuntemusta

 

Jyväskylän yliopistossa tarkastettiin Kari Vitikaisen väitöskirja, joka pohti islamia. Mitä on olla kunnon kansalainen ja kunnon muslimi?

Evankeliumin vieminen islamin maailmaan on tunnetusti haasteellinen tehtävä. 

Islam on suuri maailmanuskonto, jolla on historiaa yli 1300 vuotta ja useita suuntauksia monissa eri maissa. On sanottu, että islamin kohtaaminen on kristillisen uskon merkittävin haaste nyt ja tulevaisuudessa.

Eräs perusasia Kansanlähetyksen työssä on kiteytynyt periaatteeksi: islamia kohdattaessa tulee tuntea hyvin oman uskon perusteet (evankeliumi) ja islam.

Suomessa ehkä tiedämme oman uskon perusteista, mutta islamnin tuntemisessa voi olla parannettavaa. Osaammeko vastata kesksisiin islamin väitteisiin? Tätä keskustelua käydään kaduilla ja pihoilla yhä enemmän.

Aikakin hengellisen työn tekijoiden tulisi perehtyä tukevasti ja juuria myöten islamiin. Se voisi alkaa esimerkiksi juurevasti profeetta Muhammedin elämänvaiheista ja profeettaa seuranneista vuosikymmenistä.

Tiestysti Koraanin tunteminen on myös tärkeää.

Perustan luomisen jölkeen voi keskittyä johonkin teemaan tai vaikka islamin keskeisimpiin väitteisiin ja niihin vastaamiseen.  


Ilman valmiutta voi joutua yllätetyksi tai ei muuten ymmärrä, mistä keskustellaan.

Silta kertoo Ruotsin siirtolaisista Skövden alueella

Kansanlähetyksen synnyn vuosikymmen oli aikaa, jolloin kymmenet tuhannet suomalaiset lähtivät Ruotsiin työn perässä.  Elettiin murroaikaa, vaikka Ruotsiin oli muutettu jo paljon aikaisemminkin. Nuori Kansanlähetys aloitti työn Ruotsissa, jonne perustettiin Ruotsin suomenkielinen Ev.lut. Kansanlähetys.  Elämä vieraalla maalla on toisenlaista kuin kotona Suomessa. Viidenkymmenen vuoden aikana moni on nukkunut pois, osa on sulautunut osaksi ruotsalaista yhteiskuntaa, monet ovat palanneet takaisin kotimaahan.  Diasporassa eletään omalla tavalla muutoksessa.

Silta -teos kertoo Ruotsissa asuvien siirtolaisten elämästä Ruotsin kirkon kirkollisen työn näkökulmasta. Painopiste on Skövden alueella.  Kirjassa kerrotaan myös Kansanlähetyksen työstä. Saara Kettunen on tehnyt kirjaryhmänsä kanssa suuren työn tämän kirjan toimittamisessa ja julkaisemisessa.  Parhaillaan eletään aikaa, jolloin muisto ja kokemukset alkuajan maanhantulosta ovat vielä talletettavissa tuleville sukupolville.  Tämä kirja maksaa osaltaan tätä velkaa.

Kirjasta on otettu jo toinen painos.

Silta. 
Suomalaisten siirtolaisten elämää Ruotsissa.
Toim. Saara Kettunen.
2p.
2016.

Kansanlähetyspiirit kirjoissa ja kansissa

50 vuoden aikana monet kansanlähetyspiirit ovat julkaisseet omia juhlakirjoja ja historiikkeja. Näissä 17 kansanlähetyspiirin työn vaiheet on tullut kuvatuksi tavalla, jossa Suomen eri alueet ja maakunnat tukevat esille. Satakunnan Kansanlähetys on julkaissut kaksikin juhlakirjaa Satakunnan mailta maan ääriin julkaistiin piirin täyttäessä 20 vuotta vuonna 1989  ja Välähdyksiä piirin tullessa 40 vuoden ikään. 

Yllä olevassa kuvassa on neljän piirin julkaisuja, joista sivumäärältään laajin on Juhani Hautamäen toimittama Lakeudella ja lähetysmailla.  Teoksessa maailmanlähetystä ja evankeliumin todistusta tarkastallaan Etelä-Pohjanmaan horisontista.  Kuvan ulkopuolelta voisi mainita mm. Kainuun Kansanlähetyksen julkaisut tai  Helsingin Kansanlähetyksen historiikin.

Kansanlähetyksen lähetystyötä kirjoissa ja kansissa

Kansanlähetyksen lähetystyöstä on 50 vuoden aikana julkaistu lukuisia kirjoja. Tässä on kolme esimerkkiä.

Pentti Heinilä julkaisi kirjan Erittäin salainen. Kirja kertoo Raamattujen kuljetuksesta Itä-Eurooppaan aikana, jolloin rajoilla kysyttiin: onko Raamattuja tai hengellistä kirjallisuutta.  Venäjän vallankumouksen jälkeinen aika vuodesta 1917 vuoteen 1987 oli kristillisen uskon näkökulmasta poikkeuksellista. Neuvostoliiton ja sitä seuranneiden Itä-Euroopan maiden virallinen ideologia oli ateistinen ja kristillistä uskoa vastaan.  Neuvostoliiton tapahtumat 1991 olivat kuin vuosi 1917 käänteisesti. Tätä kirjoitettaessa Inkerin kirkko on toiminut rekisteröityneenä 25 vuoden ajan.  Nämä ovat oman aikamme suuria tapahtumia.

Tapani Kaitaisen kirja Etiopia herää on toinen Kansanlähetyksen piirissä julkaistu Etiopia -teos. Ensimmäinen teos oli Ritva Olkkolan Etiopia odottaa. Kaitaisen kirja on tiivis paketti sosialismin ajan Etiopiasta, jossa kristillinen kirkko eli monien rajoitusten alaisena. Tämä vaihe kesti keisarivallan loppumisesta vuonna 1974 vuoteen 1991, jolloin Mengistu Haile Mariam lähti maanpakoon. Etiopiassa lähetystyö saattoi vaikeanakin aikana jatkua. Kirkko kasvoi vaikkakin kärsimyksen keskellä. Mekane Yesus -kirkko menetti pääsihteerin, joka surmattiin vuonna 1979. Moni työntekijä joutui viettämään aikaa vankilassa.

Kansanlähetys on toiminut Japanissa jo miltei 50 vuoden ajan. Seppo Vänskä on koonnut yksiin kansiin keskeisen osan tästä ajasta oman ja perheen kokemusten pohjalta. Japanista kertoo myös Jorma Pihkalan vuonna 1989 toimittama kirja  Auringon nousun maa.