50 vuotta Etiopiassa kasvavan kirkon rinnalla

Kuluvana vuonna tulee täyteen 50 vuotta siitä, kun Kansanlähetys aloitti työn Etiopiassa. Seuraavassa muutamia näkökulmia eri vuosikymmeniltä. Etiopiassa lähetys on ollut voimakkaasti kasvavan kirkon tukena.

1970-luku

Etiopiassa elettiin keisarivallan loppuaikaa. Pinnan alla kyti jännitteitä. Nämä olivat asioita seuraavien tiedossa, koskapa Tansanian päämies esitti Suomen presidentille Urho Kekkoselle jo 1960-luvulla, että vallankumous Etiopiassa on väistämätön viimeistään Haile Selassien siirtyessä syrjään.

Haile Selassie oli suopea pohjoismaisille lähetysjärjestöille ja avasi työalueita Etelä-Etiopiasta. Noilla alueilla ei vanhan ortodoksikirkon asema ole voimakas. Norjalaisilla oli maassa paljon lähetystyöntekijöitä.

Syksyllä 1974 kaapattiin valta keisarilta ja hänet vietiin Volkswagen-autolla tuntemattomaan paikkaan. Kansa eli suurten odotusten ja lupausten aikaa.

Vuosikymmenen puolivälin jälkeen vallankumous kääntyi marxilaiseen suuntaan ja muuttui verisemmäksi. Kirkkojen toimintaa rajoitettiin ja joitakin lähettejä karkotettiin.  Kirkon keskustoimistorakennus kansallistettiin.  EECMY:n pääsihteeri Gudina Tumsa vastusti marxilaista ideologiaa. Hänet pidätettiin ja myöhemmin surmattiin vuonna 1979.

1980-luku

Vuosikymmenen oli sosialistisen Etiopian aikaa. Kirkkojen toiminta oli rajoitettua, mutta lähetystyöntekijöitä saattoi olla maassa. Työlupakysymykset olivat hankalia. Lähetykset elivät ahdistetun kirkon rinnalla.

Vuosikymmenen lopulla aavistettiin, että Neuvostoliitossa tapahtunut murros heijastuisi myös Etiopiaan.

1990-luku

Sosialistisen Etiopian aika päättyi 17 vuoden jälkeen. Mengistu Haile Mariam lähti maanpakoon Zimbabween ja tigre-armeijan johdolla maa sai uudet vallanpitäjät kevään vaihtuessa kesäksi vuonna 1991.  Koska tigret olivat voittaneet vallanpitäjät, he jakoivat vallan vähemmistönäkin.  Eritrea itsenäistyi ja Etiopia menetti arvokkaan merenrantakaistaleensa.  Kirkkojen asema voimistui maan vapautuessa. Samalla islamin asema voimistui.

2000-luku

Kirkko sai elää uudenlaista aikaa. Mekane Yesus-kirkko eli vaikean kielikiistan ajan, joka uhkasi jakaa kirkon. Kielikiista myöhemmin sovittiin ja kirkon jakautumiselta vältyttiin. Kirkon ykseys on haaste monien heimojen ja yli 80 kielen maassa.

2010-luku

Etiopian Evankelinen Mekane Yesus -kirkko jatkoi kasvuaan ja nousi jäsenmäärältään maailman luterilaisten kirkkojen eturiviin. Samalla se siunasi omia lähetystyöntekijöitä ja perusti kirkkoon oman lähetysjärjestön.

Viiden vuosikymmenen aikana Kansanlähetys on lähettänyt Etiopiaan noin 50 lähetystyöntekijää.

Rukouksesta se alkoi

Timo Rämä (toim.)

Rukouksesta se alkoi.

Kymenlaakson Ev.lut.  Kansanlähetys 50 vuotta.

Kouvola 2018. 

138s.+ kuvaliite

Kansanlähetyksen perustamisesta tuli viime vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Kansanlähetys on liitto-organisaatio, joka koostuu 17 itsenäisestä piirijärjestöstä, jotka on perustettu vähän eri aikoina. Kymenlaakson Kansanlähetyksen perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta.

Timo Rämä on toimittanut juhlakirjan, joka kertoo piirin synnyn, vaiheita sekä avaa lähetystyön näkymiä. Piirin erikoinen lähtölaukaus oli Kymenlaaksossa syntynyt nuorisoherätys, joka kosketti nk. suuria ikäluokkia.  

Alussa oli poikkeuksellista kokoontuminen konkurssiin menneessä elokuvateatterissa, jonka nimi vaihdettiin Kino-Tähdestä Kointähdeksi. Tämän yhteydessä kuulin itsekin ensi kertaa Kansanlähetyksestä ollessani 1960-luvun lopulla sukulaismatkalla Kouvolassa.

Kansanlähetyksen alkuajan näky oli herätyksen kanavoituminen lähetystyöhön. Tämä näyttää toteutuneen vuosikymmenten aikana runsain määrin.

Juhlakirja tiivistää piirin työn ja siinä mukana olleiden vapaaehtoisten toiminnan työssä syntyneitä kipukohtia sivuuttamatta. 

Alkuajan nuoriherätys katsoi tulevaisuuteen. Tämän hetken suuri kysymys on näyn siirtäminen nuorelle sukupolvelle.

Evankeliumi etenee Venäjän sydänmailla

 Rovasti Konstantin Subbotin (vas.) kertoi uutisia Venäjän sydänmailta. Tulkkina toimi Mikael Halleen.

Kansanlähetysopistolla Ryttylässä järjestettiin Idäntyön päivät 16.-18.3.2018. Päivillä kuultiin viestejä Venäjältä ja muualta Itä-Euroopasta.

Lauantaina rovasti Konstantin Subbotin kertoi seurakuntien elämästä Venäjän sydänmailla. Näillä alueilla tarkoitetaan Ural-vuoristosta länteen ulottuvaa aluetta. Esim. Uralin rovastikunnan alue on laajuudeltaan 3000km.  Seurakuntien välimatkat ovat suuret. Subbotinin mukaan näillä alueilla elää "varsinainen Venäjä".

Konstantin Subbotin kertoi venäläisen yhteiskunnan haasteista, jossa ihmisillä ei ole aina tietoa kristillisestä uskosta tai tieto ei aina osu oikeaan. Hän kertoi vapaaehtoistyön ryhmästä, joka on ensimmäinen askel seurakuntaan.Venäläisissä seurakunnissa on myös aktiivista leiritoimintaa.

Subbotinilla on yhteyksiä myös paikalliseen yliopistoon ja opiskelijamaailmaan. Venäjällä suhteet eri tahoille merkitsevät paljon.

Inkerin kirkko sai hiljattain Kazaniin uuden kirkkorakennuksen. Kazan on Tatarstanin pääkaupunki  Venäjän islamilaisella alueella.

Inkerin kirkolla on yli 80 seurakuntaa eri puolilla maata.  Kirkko on saanut nuorta papistoa, joka etsii mahdollisuuksia viedä evankeliumia omassa yhteiskunnassaan.

Inkerin kirkosta saa lisätietoa mm. Inkerin kirkko -lehden kautta. Pastori Juha Saari toivoi, että Inkerin kirkko -lehden venäjänkielinen laitos löytäisi tilaajia ja lukijoita myös  Suomen puolelta. Samannimiset lehdet ovat sisällöltään erilaisia.

Korjattu 20.3.  Uralin rovastikunnan ja Venäjän sydänmaan Ural -vuoriin nähden sijaintia koskeva kohta.