Jens Schulzista uusi EMOn lähetysjohtaja

Saksalainen lähetysjärjestö Evangeliumsgemeinschaft  Mittlerer Osten (EMO) saa uuden lähetysjohtajan. EMOn keskustoimisto sijaitsee Wiesbadenissa Saksassa.

Uusi lähetysjohtaja on Jens Schulz (52v.) , joka on toiminut lähetystyössä Guamissa  Mikronesiassa. Hän kertoo tulevansa vapaakirkolliselta taustalta, mutta omaavansa ystäviä yli rajojen. Jens Schultzilla on kokemusta teologisen seminaarin toiminnasta ja hallinnosta.

EMOn työssä hän joutuu perehtymään uuteen islamilaiseen kulttuuriin Egyptissä, jossa järjestöllä on yli sadan vuoden historia.

Kansanlähetys on ollut tässä työssä mukana yli 40 vuodena ajan Assuanissa ja Ballanan klinikalla.

Lähde:  emo aktuellt 2/2017,2.

Kymmenen vuotta surmatyöstä Malatyassa 18.4.2007

Tapahtuman muistohetki haustausmaalla  Necati Aydinin haudalla. Kuva K.T.

Tasan kymmenen vuotta sitten 18.4. 2007 surmattiin Turkin Malatyassa kolme kristittyä nuorta miestä uskonsa ja evankeliumin todistuksen tähden.

He olivat Necati Aydin, Ugur Yuksel ja Tilmann  Geske, jotka menivät toimistoon tutkimaan Raamattua yhdessä ystäviensä kanssa.

Kaiken surun keskellä nämä todistajat ovat kuolemansa kautta viestittäneet anteeksiantamuksen sanomaa maassa, jossa Jeesukseen uskovat elävät vähemmistönä.

18.4. muistetaan seurakuntaa Turkissa ja kärsivää seurakuntaa erityisesti.

Kukonlaulun kirkko

 Pääsiäisajan tapahtumiin liittyvät Jeesuksen vangitsemisesta kertova kuvaus.

Matteus 26: 57-75
Kukonlaulun kirkko on pystytetty tämän tapahtuman muistoksi.

Kukonlaulun kirkon taustalla näkyy osa Öljymäkeä. Alakuvassa roomalaisaikaiset portaat

Miten Luther kuoli?

Saksaan tuli vuoden 2015 vuoden aikana paljon maahanmuuttajia. Maahanmuuttajista osa on kääntynyt kristityksi ja ottanut kasteen.  Varmistuakseen heidän uskonsa aitoudesta viranomaiset haastattelevat kristityksi kääntyneitä.  

Yksi kysymyksistä oli: Miten Luther kuoli? Tämä kysymys saattaa olla hankala monelle suomalaisellekin, jos Lutherin elämäkerta on jäänyt kertaamatta.

Eilisessä tekstissäni esittelin Reijo Arkkilan kirjan Kallis oppi-isämme Martti Luther. Siinä on kuvaus myös Lutherin kuolemasta.

Lutherin kuolinpäivä on 18. helmikuuta 1546.

Tuota yötä edeltäneenä iltana Luther oli kodissaan lausunut rohkaisun sanoja ja vakuuttanut iankaikkisen elämän toivolla. Illalla hän rukoili ja koki voimakasta ahdistusta. Ystävät olivat hänen vuoteensa vierellä. Hän pyysi lämmittämään huonetta ja ilmaisi, että hänen lähtönsä oli lähellä. Lutherin maallinen elämä päättyi sairauskohtaukseen aamuyön hetkenä.

Reijo Arkkila
Kallis oppi-isä Martti Luther
SLEY-Media Oy: 2016.

Martti Lutherista on kielellämme kirjoitettu paljon ja hänen elämänvaiheitaan on kuvattu useissa teoksissa. Uskonpuhdistuksen juhlavuoden kunniaksi Reijo Arkkila on julkaissut tiiviin kuvauksen Lutherin elämänvaiheista.  Tämä on perusteltua, koska monet aikaisemmin julkaistut vastaavat teokset ovat loppuunmyytyjä.

Reijo Arkkila ei teoksessaan pyri perustavaan Lutherin elämäkertaan, vaan esittelemään uskonpuhdistajan keskeisiä elämänvaiheita ja niistä käytyä keskustelua Samalla hän kommentoi Luther-tutkimuksen teemoja mm. teesien ”naulaamiseen” liittyvää keskustelua.

Lutherin elämänvaiheiden rajalinjana aikaisempi Luther-tutkimus piti uskonpuhdistajan nk. tornikokemusta, jossa hänelle kirkastui vanhurskauttaminen uskon kautta. Erityisesti tämän ajoittaminen synnytti epäselvyyttä. Toiset ajoittivat sen aikaisemmaksi noin 1513 paikkeille, toiset taas kuten Uuras Saarnivaara myöhemmäksi vuoteen 1518. Tällä keskustelulla on ollut teologinen merkitys, koska se on ollut rajalinja varhaisen (katolisen) Lutherin ja kypsän (reformatorisen)  Lutherin välillä. Luther-tuotanto on niin laaja, että lukija helposti muovaa kohteen mieleisekseen. Reijo Arkkila ei ole tornikokemusta nostanut esille dispositioon, mutta käsittelee sitä ja pohtii ajoituskysymystä erillisessä liitteessä. Arkkila näyttää olevan samoilla linjoilla kuin esim. Uuras Saarnivaara ja myöhemmän ajoituksen edustajat.

Teoksen lopussa on elämänvaiheiden jälkeen koottu oppi-isän teologinen käsitys tiettyihin teemoihin. Toinen teemoittainen jakso koskee Lutherin kipeitä kysymyksiä, kuten Hessenin Filipin avioliittoa sekä suhdetta turkkilaisiin ja juutalaisiin. Arkkila on Öbergiin tukeutuen kuvannut Lutherin suhdetta lähetystyöhön.
Kirjan lopussa on liitteissä kattava luettelo Luther tutkimusta sekä luettelo evankelisen liikkeen Luther-tutkijoista eri aikoina. Näin teos on käyttökelpoinen paketti sekä aloittelijalle että jo Lutheria tuntevalle. Samalla tekniikalla kannattaisi tehdä kirja muistakin uskonpuhdistuksen luterilaisista pylväistä.

JUHANI KOIVISTO

Turkki selkä seinää vasten - kyllä vai ei?

Turkissa eletään parhaillaan jännittäviä aikoja. Jännistyksen tuovat vaalit, jossa maan johtaja on pannut arvovaltansa peliin. Kansa äänestää kyllä tai ei.  Samalla äänestetään tämän Euroopan reunalla elävän suurvallan suunnasta.

Nykyinen Turkki syntyi vuonna 1923, kun nuorturkkilaiset ottivat vallan Kemal Ataturkin johdolla. Ateturkistä tuli maan isä, eräänlainen valtakunnan suurmies. Hän maallisti kotimaansa ja otti etäisyyttä uskonnollisesti hallittuun valtiomalliin. Uskonnollisia tunnuksia vähennettiin tai kiellettiin.

Ataturk kuoli toisen maailmansodan aattovuonna 1938. Paljon on sen jälkeen muuttunut. Maa on kaupungistunut voimakkaasti, esimerksi  Istanbulista on kasvanut megaluokan metropoli, jossa elää laskutavasta riippuen noin 15 miljoonaa asukasta. 

Turkki on mosaiikki, jossa asuu turkkilaisten lisäksi paljon kurdiväestöä tai vaikkapa armenialaisia. Uskonnollisesti maa on monimuotoinen. Vaikka sunnimuslimit ovat enemmistö, vähemmistönä elävien aleviittien määrä lasketaan miljoonissa. Islamin alkuperäistä muotoa kaipaavia salafistejakin on vähemmistönä.

Nykyinen päämies Recep Tayyip Erdogan kaipaa takaisin Turkin ja Osmannivallan suuruuden aikoja ainakin aatteellisesti. Tämä merkitsee valtion ja islamin läheisempää liittoa ja samalla etäisyyden ottamista Kemal Ataturkin maallisemmasta perinnöstä. Tilanne on huippuherkkä. Päämiehen vastaparina on suufilaissävytteistä filosofiaa ja sivistystä kouluillaan markkinoiva Fetullah Gulen. 

Harvoin Turkki on joutunut seinää vasten niin kuin 16.4. 2017.