Näihin aikoihin 60 vuotta sitten oli Unkarissa kansannousu. Kansannousu merkitsi laajaa kansan mielenilmausta silloista hallintojärjestelmää vastaan.
Samalla se kosketti Unkarin luterilaista kirkkoa voimakkaasti. Unkarin kirkossa oli omia lasten kouluja, jotka sosialistinen Unkari halusi valtiolle. Piispa Lajoss Ordass ei suostunut kouluja luovuttamaan ja joutui pidätetyksi jo 1940-luvun lopulla.
Kansannousun aikana hänellä oli vapaampaa, kunnes myöhemmin vaikeudet tulivat uudelleen. Pitäisikö hänen tehdä yhteistyötä valtion kanssa vai asettua poikkiteloin? Piispa Ordass valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon, joka vei hänet vaikeuksiin.
Kansannousun kukistumisen jälkeen hän joutui kotiarestiin, jossa hän oli kuolemaansa saakka vuonna 1978. Kotiarestissa sai olla kotona, mutta kadun toiselta puolelta häntä seurattiin ja esim. vierailijat saattoivat käydä vain lyhyen ajan.
Unkarin kirkkotaistelu on malliesimerkki kysymyksestä, jonka kirkko kohtaa sitä vastustavan ideologian kanssa. Kumpi on oikein: yhteistyö vai marttyyrius?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti