Etiopia kasvaa monella mittarilla

Silmiini sattui Satakunnan Kansassa 27.7. julkaistu  Heli Tuomisen artikkeli, jossa hän kertoo merkittäviä näkökohtia Etiopiasta. Seuraavat tiedot ovat pääosin oheisesta artikkelista.

1. Etiopiassa on meneillään merkittävä vesivoimalahanke Niilillä. Egypti ei pidä hankkeesta (Grand Ethiopian Renaissance Dam, GERD), joka on energian saannin kannalta suurhanke Afrikassa. Voimalan teho on  valmistuessaan 6000 megawattia. Verailun vuoksi Suomen suurin vesivoimala Imatralla on alle 200 mw ja maailman suurin Kiinassa yli 22000 mw.

Padon suunnitellaan valmistuvan vuonna 2017. Etiopialaisia velvoitetaan osallistumaan varoillaan hankkeen kustannuksiin, jotka ovat noin 4 miljardia dollaria. 

Hanke antaa energiaa suunnitelmien mukaan oman maan lisäksi mm. Keniaan ja Djiboutiin sekä Etelä-Sudaniin, jos sillä suunnalla rauha syntyy.

2. Etiopia ottaa runsaasti vastaan pakolaisia. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna se ottaa vastaan pakolaisia eniten maailmassa. Pakolaiset tulevat naapurimaista Etelä-Sudanista, Eritreasta ja Somaliasta.

3. Vaikka Etiopia kävi lävitse vaikean sota-ajan, se on tällä hetkellä rauhaa rakentava valtio omalla alueellaan. Addias Abebassa sijaitsevat monien kansainvälisten järjestöjen keskukset.

4. Maalla on erityissuhde islamiin, joka syntyi Etiopian naapurimaassa. Jo profeetan aikana kristitty Etiopia otti vastaan vainoa paenneita Muhammedin kannattajia. Etiopialla on pitkä rauhanomaisen rinnakkaiselon perinne. Tätä aika ajoin yritetään horjuttaa.

5. Etiopian talous kasvaa tällä htkellä voimakkaasti.

6. Etiopian väkiluku kasvaa ja maan ennakoidaan ylittävän tulevina vuosina 100 miljoonan asukkaan rajapyykin.

7. Etiopialaiset ovat ylpeitä historiastaan. Kristillinen usko tuli maahan muutamaa vuotta Nikean kirkolliskokouksen jälkeen 330 -luvulla. Tämä on Etiopian ortodoksikirkon alku. Vaikutteita kristillisestä uskosta Etiopia sai jo Raamatun aikoina.


Lähde: Heli Tuominen, SK 27.7.2015.

Gustav Warneckin Missionslehre-teoksesta uusi painos

Gustav Warneckia (1834-1910) pidetään saksalaisen lähetysteologian isähahmona. Hän työskenteli lähetystieteen professorina Hallen yliopistossa vuoteen 1908 ja jo sitä ennen toimitti lähetysteologista Allgemeine Missions-Zeitschriftiä (1874-). 

Warneckilainen missiologinen ajattelu vaikutti 1800-luvun loppupuolella aina ensimmäisen maailmansodan aikaan saakka. Sillä oli vaikutuksensa mm. tuon ajan Suomen lähetysseuran lähetysajatteluun.

Gustav Warneck ei itse ollut lähetystyössä, vaan työskenteli kotimaassa Saksassa. Hänen poikansa lähetti materiaalia Indonesiasta, joka oli saksalaisten lähetysalue tuohon aikaan.

Missiologiassaan Warneck halusi yhdistää luonnon ja armon. Tästä syystä hänen ajattelunsa antoi vaikutteita myös katoliselle missiologialle, joka oli joutunut 1800-luvun lopulla aneemiseen tilaan. 

Toinen maailmansota merkitsi kritiikkiä graulilais-warneckilaista missiologiaa kohtaa. Karl Barthin työ kansallissosialismia vastaan korosti armon ja luonnon eroa, mikä oli evankeelisen lähetysajatelun keskeinen korostus toisen maailmansodan jälkeen. 

Luterilaisessa maailmassa Warneckin teologiaa on kuitenkin muistettu ja Suomessakin siitä teki väitöskirjan 1959 Seppo A. Teinonen. Väitöskirjan lisäksi hän julkaisi teemasta piemempiä tutkimuksia. 

Nyt teoksesta on otettu uusi kaksioisainen painos. Se on eräänlainen missiologinen kultturiteko ja antaa nykypolvelle mahdollisuuden tutustua missiologian isän ajatteluun ja nykyisen lähetysajattelun juuriin 1900-luvun alussa.

Gustav Warneck Evangelische Missionslehre. 1-2. 1200s. 97,00€ ISBN 978-3-86269-098-5 (VKW)

Kristus etsii seuraajia Aasiassa

Aasia on maailman väkirikkain maanosa. Siellä ovat kaksi maailman väkirikkainta maata Kiina ja Intia. Molemmat ovat karkeasti ottaen miljardiluokan valtioita. Jättiläisiä ovat myös Indonesia ja Pakistan.

Lähetysteologinen julkaisu Evangelical Missions Quarterly, EMQ on tiivitänyt Aasian kristillisen kehityksen muutamaan lyhteen teesiin

1. Aasia käsittää 8,6% maapallon pinta-alasta. Maanosassa asuu yli  neljä miljardia ihmistä, yli 60% maailman väkiluvusta.

2. Uskonnoista kristinusko kasvaa voimakkaimmin 3,6%. 

3 Suurin osa maailman ei-kristityistä asuu Aasiassa. Aasiassa elävät useimmat, jotka eivät ole koskaan kuulleet evankeliumia.

4. Sadassa vuodessa kristittyjen määrä on kasvanut 22 miljoonasta 300 miljoonaan. 

5. Maailman kristityistä 60% asuu Afrikassa, Aasiassa tai Latinalaisessa-Amerikassa.

6. Aasiaan kuuluu 50 valtiota. 

Lähde: EMQ July 2015,
http://www.emqonline.com