Uusi tie 50 vuoden iässä

Uusi tie -lehti saavutti eilen 29.10. 50 vuoden iän. Tuon verran tulee kuluneeksi lehden näytenumeron ilmestymisestä puoli vuosisataa sitten lokakuussa 1964. 

Uuden tien alku oli kaikkea muuta kuin itsestään selvää. Tässä se ei poikennut monista muista hankkeista. 50-vuotisjuhlassa  lehden ensimmäinen toimittaja rovasti Per-Olof Malk muisteli puhelua, jossa hänen tuli päättää aloittaako hän lehden toimitussihteerinä. Ilman hänen suostumustaan hanke raukeaisi. Hän suostui ja  Uusi  tie lähti liikkeelle ja levikki nousuun. Levikin nousua tarvittiin talouden vakiinnuttamiseksi.

Juhlassa kuultiin monia hyviä puheenvuoroja. Entinen Kyrkpressenin päätoimittaja Stig Kankkonen analysoi aikamme median murrosta ja kristillisen lehden asemaa siinä. Hänen mukaansa meidän tulee tarkastella aikaamme Raamattu toisessa kädessä ja maailman tapahtumat toisessa. Toimittaja on vastuussa lukujoille siitä, että nämä saavat oikeaa tärkeää tietoa maailmasta. Raamatun näkökulma on kristillisille lehdille erityisen tärkeä, koska muut mediat eivät sitä anna.

Toimittaja luo todellisuuksia lukijoille. Todellisuudet muokkaavat elämää. Sanalla on voimaa ja tämä tuo vastuuta.

Stig Kankkonen arvioi toimittajan työn haasteita aikanamme, jossa monet mediat elävät rinnakkain ja monenlainen kohina haittaa viestin perille menoa. 

Toimituksilla on tapana tehdä samoista aihaista juttuja. Kun yksi keksii aiheen, toiset seuraavat perässä. Vaikka välineet lisääntyvät, se ei aina tuo lisää vaihtoehtoja ja lisäarvoa. Eri välineistä tulee samaa aineistoa.

50 -vuotisjuhlassa kukitettiin henkilöitä, jotka olivat mukana Uusi tie -lehteä ideoimassa ja synnyttämässä. 

Yhtiö ja lehti ansaitsisi näistä vaiheista historian, jotta lehden alussa ollut tehtäväksianto voidaan siirtää tuleville polville sellaisena kuin se nähtiin, kun lähdettiin liikkeelle.

Lisää:
Uusi tie -lehti 50 vuotta

Bulgarian postia

Bulgaria on Itä-Euroopan maa, jossa asuu yli 7 miljoonaa asukasta. Vaikka asukkaita on enemmän kuin Suomessa, pinta-ala on kolmannes Suomen pinta-alasta. 

Maassa on vuoristoalueita, joiden korkeimmat kohdat ulottuvat vajaaseen kolmeen kilometriin. 

Bulgarialla on pitkä historia, jota esitellään aina Rooman valtakunnan aikaan saakka. Uusimman ajan merkittävä taitekohta oli Turkin sota, joka päättyi rauhansopimukseen 3.3.1878. Venäjän tuella bulgaarit vapautuivat Ottomaani-imperiumista, jonka aikaa oli kestänyt lähes 500 vuotta. 

Tästä asiasta bulgaarit ovat kiitollisia Venäjälle ja kaikille heidän puolestaan taistelleille. Aleksanteri Nevskin katedraalin ovessa on teksti, jossa kiitokset osoitetaan myäs niille suomalaisille, jotka taistelivat Suomen kaartissa Bulgarian vapauden puolesta. 

Tämän jälkeenkin Bulgarian historia on ollut vaiheikas, josta ei ole puuttunut käänteitä. Vaikka toisessa maailmansodassa Bulgaria oli Saksan puolella, se ei julistanut sotaa Neuvostoliittoa vastaan. Bulgaria selvisi melko pienin vaurioin holokaustista eikä suostunut Saksan vaatimiin juutalaisten luovutuksiin.

Bulgariaa yhdistää Venäjään kieli ja ortodoksinen kirkko. Bulgarialaiset ovat ortodokseja, mutta Ottomaaniajan perintönä maassa on myös merkittäviä vähemmistöjä kuten turkinsukuista Millet-kansaa ja romaneja. Näiden asema ei ole helppo ja monet ovat muuttaneet Eurooppaan Saksaan tai Ranskaan leivän perässä. Tämä on yksi suurimmista koko Itä-Eurooppaa koskettavista sosiaalisista ongelmista.

Lisätietoja:
Bulgaria. Operation World