Viime viikon erikoisimpiin kirkollisiin uutisiin kuului Jaakko Löytyn lausuma Sana-lehdessä 25.10.2012.
Veisaaja ja gospelkonkari kertoo elämästään ja sitten murjaisee: "-Minua jurppii se, miten ratkaisu -ja tunnekristillisyys on lyönyt läpi kirkossa. Joskus 1960- ja 1970-luvulla Kansanlähetys oli kirkon häirikköliike, joka perusti pesäkkeitään sinne tänne, mutta nyt se on kaapannut kirkon piispoja myöten."
Lukijan ei ole ihan helppoa pysyä kärryillä, mutta sallittakoon muutama kommentti kuitenkin.
Kun Kansanlähetys syntyi 1960-luvulla, se sai jalansijaa jossakin määrin körttiseudullakin, vaikka sieltä on tullut myös kritiikkiä. Tästä on arviointia mm. Herättäjäyhdistyksen juhlakirjassa jokin vuosikymmen sitten. Kansanlähetyksessä joku Ukko-Paavo on aina tunnustettu Jumalan mieheksi ja hänen käyntinsä seppä Högmanin pajalla on kerrattu moneen kertaan esimerkkinä suomalaisen miehen hengellisestä etsinnästä: Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki, Kristuksen sisällinen tunteminen.
Niilo Kustaa Malmbergin Lapuan aika on ollut kaikkien evankeliumin julistajien esikuva. Lapuan papissa on nähty 1800-luvun evankelista. Nuori Joonas Lagus oli lähetystyön eturivissä ja sai maksaa siitä sakoilla Kalajoella.
Viime vuosisadalle tultaessa Urho Muromaa pyydettiin puhumaankin Ylistaron Herättäjäjuhlilla 1917, vaikka hän sai myös kritiikkiä. Nurmeksesta kotoisin ollut Eino J. Honkanenkin tuli laajasti ymmärrettynä herännäisyyden maisemasta. Veisaajalle Kansanlähetysväen ja körttien leikkauspiste on Väinö Malmivaaran virressä 504.
Kansanlähetyksen näkyä elähdyttää vanhan kristinopin tiivistys " Jumalan ja Vapahtajammme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia." Tätäkin kristinopin lausetta oli hyväksymässä laaja heränneiden rintama vuoden 1948 kirkolliskokouksessa.
Gospelkonkarin väite perustunee nähdäkseni kahteen tekijään. Toisen maailmansodan jälkeen herännäisyys on osittain irtaantunut vanhasta perinnöstään (Ruotsalainen-Malmberg-Malmivaara). On kuitenkin pantava merkille, että Jaakonkin työnantaja on "Herättäjäyhdistys". Tämä sisltää viestin, että jostakin on herättävä.
Yhdistäviä tekijöitä on siis körtteihin paljon. Kansanlähetyksessä kuitenkin vierastetaan Vilhelmi Niskasen oppia, jossa korostetaan ihmisen syntisyyttä tavalla, jossa Jumalan armo ei pääse pilkistämään. Nähdäkseni lakia tulee myös julistaa, sillä ihminen ei Niskasen korostaman syntiturmeluksen vuoksi muuten ymmärrä omaa tilaansa ja voi luisua antinomismiin. Meidän aikamme on antinomistinen, se pyrkii työntämään sivuun Jumalan säädökset eikä kunnioita esimerkiksi avioliittoa sellaisena kuin Jumala sen alussa loi.
Kirkko on Kristuksen, ei sitä kukaan pysty kaappaamaan. Eikä haluakaaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti