Kristittyjen vainot tänään 2012

Kristittyjä vainotaan monissa maissa. World Evangelical Alliancen piriissä on verkostoja, jotka seuraavat vaikeuksissa olevien kristittyjen tilannetta. Saksan evankelinen allianssi julkaisee vuosittain Raporttikirjaa. Märtyrer 2012 Das Jahrbuch Christenverfolgung heute.

Kirjassa luetellaan maat, joissa vaino on suurinta: 1. Pohjois-Korea 2.  Afganistan  3. Saudi-Arabia. Suurin osa vaikeimmista maista on islamilaisia valtioita.

Nykyisen internetin aikana on mahdollista saada tietoa maiden tilanteista. Vainotoimet täytyy varmentaa, joten monilla verkostoilla on edustajansa ao. maissa. Maiden tilanteisiin tulee erikoistua. Yleensä julkiauus on eduksi vainotuille. Kirjassa on artikkeli, jossa neuvotaan kirjeen kirjoittamista vainotun asian ajamiseksi. Teoksessa on sivukaupalla asiaan liittyvien verkostojen kotisivuja.

Kysymys kristittyjen oikeudesta elää uskoaan todeksi ja julistaa on uskonnonvapauskysymys.
Vapaus  ei ole sama kaikille.

Ihmisoikeudet ja lähetystyön syrjintä

Helsingissä järjestettiin viikon alussa seminaari, joka pohti lähetystyön ja ihmisoikeuksien välistä suhdetta. Seminaarin taustalla on kiista, jossa jotkut seurakuntayhtymät ovat pidättäneet varoja lähinnä SLEY:ltä, Kansanlähetykseltä, Kylväjältä ja Sanansaattajilta. Syynä on näiden puutteellinen toiminta ihmisoikeuksien, tarkemmin sanottuna sukupuolivähemmistöjen, puolesta.

Ihmisoikeuksien kirjo on varsin laaja ja ensiksi tulisi määritellä, mitä tarkoitetaan ihmisoikeuksilla. Seurakuntayhtymien käyttämä valikoiva ihmisoikeuksien tulkinta on ongelmallinen, koska se väheksyy sitä työtä,  jota jo tehdään ja valitsee yhden näkökulman kriteeriksi, jonka mukaan tulisi toimia.

Kaikeksi onnettomuudeksi vaatimus on kirkon virallisen strategian vastainen, koska sen mukaan vastaanottavissa kirkoissa ei saa synnyttää jännitteitä.

Luterilaisen käsityksen mukaan ihmisoikeuksien varjeleminen ja oikeuden jakaminen on yhteiskunnan tehtävä. Se että tämä on puutteellista,  onkin jo toinen asia.

Lähetystyössä ihmisoikeuskysymykset ovat laajasti esillä ja mm. seuraavilla alueilla:

1. Kristittyjen vainoista puhuminen ja vainottujen auttaminen muistuttaa uskonnon ja omantunnonvapauden periaatteesta. Tällä alueella kristikunnassa on laajoja verkostoja.

 2. Lähetystyön osana tapahtuu kaikenlaista elinolosuhteisen parantamiusta alkaen puhtaasta vesdestä päättyen terveydenhoitoon. Tässä autetaan rajoituksetta kaikkia.

3. Myös ei-kristittyjä autetaan. Suomalaisten kristittyjenkin soisi vastustavan esimerkiksi antisemitismiä, missä muodoissa sitä esiintyykin.

Kiinassa Raamattujen painosennätys

Saksalainen uutistoimisto idea kertoo, että Kiinassa oleva Nankingin kirjapaino on painanut 100 000 000 Raamattua, joka on alallaan ennätyslukema. Osa Raamatuista on kiinankielisiä, osa lukuisilla muilla kielillä. Kirjat tulevat sekä maan omaan tarpeeseen että vientiin.

Kommunistisen puolueen hallitsemassa Kiinassa puhaltavat muutokset tuulet. Se ei silti kerro täydestä vapaudesta, mutta noin suuren raamattumäärän takana on myös tarvetta.

Kiina on yksi kommunismin hallitsemista maista, jossa kristillinen seurakunta kasvaa. Toinen on Etiopia.
Monissa Itä-Euroopan maissa tilanne on hyvin toisenlainen.

Kiina koki vuosina 1966-1976 kulttuurivallankumouksen ajan , jolloin Raamattu oli kielletty kirja. Maon punaista kirjaa painettiin ja jaettiin miljoonia.

Kiinan historia on ovien avautumisen ja sulkeutumisen aikoja. Nyt ovi on, jos ei aivan auki, niin raollaan.

Lähde: idea

Onnittelut 30 -vuotiaalle Caspari-keskukselle

Jerusalemissa toimii Caspari-keskus, joka tutkimuksen ja opetuksen keinoin auttaa Jeesukseen uskovia juutalaisia heidän kysymyksissään. Samalla Caspari-keskus on silta Euroopasta Pyhälle maalle, uskomme juurille.

Keskuksen nimi tulee  Carl Paul Casparista, joka eli 1800-luvulla ja toimi sekä Saksassa että Norjassa. Juutalaistaustaisella Casparilla, joka oli F.G. Hedbergiä hivenen nuorempaa ikäluokkaa noin suurin piirtein, oli näkynä evankeliumin vieminen juutalaisille ja perehtyminen juutalaiseen kulttuurimaaperään.

Caspari-keskus on toiminut vuodesta 1982 lähtien Jerusalemissa eri paikoissa. Hiljattain keskus muutti uusiin tiloihin. Joitakin vuosia sitten keskus laajensi toimintaansa Yhdysvaltoihin. Juutalaisten painopiste on näissä kahdessa maassa, nuoren sukupolven Israelissa.

Casparin haasteena on tuleva sukupolvi.

Onnittelut 30-vuotiaalle!

Vainottujen kristittyjen rukouspäivä 11.11.2012

Marraskuun  toisena sunnuntaina vietetään vainottujen kristittyjen rukouspäivää. Päivää vietetään aikankin 150 maassa, kertoo saksalainen Idea Spektrum -lehti.

Maailmassa lasketaan olevan 100 000 000 kristittyä, jotka kokevat jonkinasteista vainoa. Suurin osa heistä elää Lähi-idän islamilaisissa maissa. Afrikassa vaikeaa on Nigerian, Somalian ja Eritrean kristityillä. Aasian vaikeita maita ovat Pohjois- Korea, Laos, Bhutan, Tiibetin alue. Vainoa on myös joissakin entisen Neuvostoliiton maissa mm. Turkmenistanissa.

Saksan evankelinen allianssi on julkaissut jälleen  raporttikirjan  Märtyrer 2012. 352s.

Vainottujen kristittyjen asiaa kannattaa pitää esillä yksityisessä rukouksessa, pienpiireissä, jumalanpalveluksissa jne.

Sitten voi miettiä, kunka heitä voisi muuten auttaa?

Holokausti ja Suomi

Näinä päivinä tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta juutalaisten joukkotuhosta Saksassa.  Holokaustissa surmattiin 6 miljoonaa juutalaista keskellä Eurooppaa.

Esimerkiksi huomenna 6.11. tulee kuluneeksi 70 vuotta kahdeksan juutalaisen luovuttamisesta Saksaan. S/S Hohenzollern laivalla lähti muitakin. Juutalaisista suurin osa päätyi surman suuhun keskitysleirille.

Toisessa maailmansodassa Suomi eli veitsen terällä. Ilman aktiivisten ihmisten toimenpiteitä luku saattaisi olla suurempi. Suurempi se on siksikin, että sodassa lienee kuollut rintamalla tai sen takana juutalaisia vankeja paljon tuota lukua enemmän.

Norjassa  luovutettiin Saksaan D/S Donau -laivalla 532 Norjan juutalaista. Tämäkin operaatio suoritettiin loka-marraskuussa 1942. Tuo vuosi oli Euroopan pimeä vuosi.

Meidänkin aikanamme antisemitismi kytee pinnan alla. Saako oma sukupolvemme korkeamman arvosanan kuin 1940-luvulla eläneet?

Jaakko Löytty, Kansanlähetys ja körtit

Viime viikon erikoisimpiin kirkollisiin uutisiin kuului Jaakko Löytyn lausuma Sana-lehdessä 25.10.2012.

Veisaaja ja gospelkonkari kertoo elämästään ja sitten murjaisee: "-Minua jurppii se, miten ratkaisu -ja tunnekristillisyys on lyönyt läpi kirkossa. Joskus 1960- ja 1970-luvulla Kansanlähetys oli kirkon häirikköliike, joka perusti pesäkkeitään sinne tänne, mutta nyt se on kaapannut kirkon piispoja myöten."

Lukijan ei ole ihan helppoa pysyä kärryillä, mutta  sallittakoon muutama kommentti kuitenkin.

Kun Kansanlähetys syntyi 1960-luvulla, se sai jalansijaa jossakin määrin körttiseudullakin, vaikka sieltä on tullut myös kritiikkiä. Tästä on arviointia  mm. Herättäjäyhdistyksen juhlakirjassa jokin vuosikymmen sitten. Kansanlähetyksessä joku Ukko-Paavo on aina tunnustettu Jumalan mieheksi ja hänen käyntinsä seppä Högmanin pajalla on kerrattu moneen kertaan esimerkkinä suomalaisen miehen hengellisestä etsinnästä: Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki, Kristuksen sisällinen tunteminen.

Niilo Kustaa Malmbergin Lapuan aika on ollut kaikkien evankeliumin julistajien esikuva. Lapuan papissa on nähty 1800-luvun evankelista. Nuori Joonas Lagus oli lähetystyön eturivissä ja sai maksaa siitä sakoilla Kalajoella.

Viime vuosisadalle tultaessa Urho Muromaa pyydettiin puhumaankin Ylistaron Herättäjäjuhlilla 1917, vaikka hän sai myös kritiikkiä. Nurmeksesta kotoisin ollut Eino J. Honkanenkin tuli laajasti ymmärrettynä herännäisyyden maisemasta.  Veisaajalle Kansanlähetysväen ja körttien leikkauspiste on Väinö Malmivaaran virressä 504.

Kansanlähetyksen näkyä elähdyttää vanhan kristinopin tiivistys " Jumalan ja Vapahtajammme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia." Tätäkin kristinopin lausetta oli hyväksymässä laaja heränneiden rintama vuoden 1948 kirkolliskokouksessa.

Gospelkonkarin väite perustunee nähdäkseni kahteen tekijään. Toisen maailmansodan jälkeen herännäisyys on osittain irtaantunut vanhasta perinnöstään (Ruotsalainen-Malmberg-Malmivaara). On kuitenkin pantava merkille, että Jaakonkin työnantaja on "Herättäjäyhdistys". Tämä  sisltää viestin, että jostakin on herättävä.

Yhdistäviä tekijöitä on siis körtteihin paljon. Kansanlähetyksessä kuitenkin vierastetaan Vilhelmi Niskasen oppia, jossa korostetaan ihmisen syntisyyttä tavalla, jossa Jumalan armo ei pääse pilkistämään. Nähdäkseni lakia tulee myös julistaa, sillä ihminen ei Niskasen korostaman syntiturmeluksen vuoksi muuten ymmärrä omaa tilaansa ja voi luisua antinomismiin. Meidän aikamme on antinomistinen, se pyrkii työntämään sivuun Jumalan säädökset eikä kunnioita esimerkiksi avioliittoa sellaisena kuin Jumala sen alussa loi.

Kirkko on Kristuksen, ei sitä kukaan pysty kaappaamaan. Eikä haluakaaan.