Sana-lehden verkkosivusto tietää kertoa, että Ruotsin kirkon lähetyksellä on 20 lähetystyöntekijää. Koko Ruotsin kirkossa on 22 000 työntekijää. Lähetystyöntekijöiden luku on hämmästyttävän pieni, mutta sillä on taustansa.
Ruotsin kirkossa tehtiin muista Pohjoismaista poiketen päätös päätyä nk. kirkkolähetysmalliin jo 1800-luvulla. Norjankin kirkossa tällä mallilla oli kannattajansa mm. H.P. Schreuder, mutta norjalaiset perustivat itsenäisiä lähetysseuroja. Ruotsin kirkolla on rikas historia, myös lähetyshistoria. Ruotsalaisten lähetysaluetta ovat olleet mm. Intia, Etiopia ja Etelä-Afrikka. Etiopiassa työn taustalla on Evangeliska Fosterlandstiftelsenin työ 1800-luvun Galla-retkistä alkaen. Tämän työn hedelmänä on Mekane Yesus kirkko. Missiologisessa keskustelussa ja tutkimuksessa ruotsalaiset ovat olleet uraa aukaisemassa, esim. Bengt Sundkler tai Carl Hellencreutz. Missiologinen tutkimustyö on ollut vireää.
Yllä mainittu lukema "20"osoittaa , että tänään on lähetystyön käytännössä toisin, ehkä lähetystyön ymmärtämisessäkin. Evangeliska Fosterlandstiftelsen ja Ruotsin kirkon lähetys fuusioituivat joitakin vuosia sitten, mutta erosivat myöhemmin.
Ruotsin luterilainen kirkko joutuu pohtimaan luterilaisten kirkkojen yhteistä ongelmaa. Onko lähetysaneemisuus teologista? Mikä kuivattaa lähetyksen lähteen? Vaikka varojen lähettäminen on tärkeää, se ei ole kaikki.
Suomessakin kirkkolähetysmallilla on kannattajansa. Silloin aina muistetaan viitata tässä asiassa Ruotsiin.
Kirkkolähetyksen lukemat eivät ole koko totuus, mutta kuitenkin. Ruotsi on Pohjoismaista väkiluvultaan suurin maa ja sen luterilainen kirkko tilastollisesti vielä jonkin aikaa luterilaisten kirkkojen suurin.
Tässä on meille kaikille esirukousaihetta.
Lisää Sana-lehden uutisessa:
Ruotsin kirkon mission...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti