Lähetystyössä koulutus on yhä tärkeämpää

Maailmalla on paljon pieniä kirkkoja, jotka kamppailevat työntekijöiden saamisesta. Työntekijät ovat kirkolle elinehto tulevaisuuden näkökulmasta.

Inkerin kirkko perusti uuden vaiheensa koulutuslaitokseksi Kelton seminaarin, joka sijaitsee noin 30 kilometrin pässä Pietarista.

Juha Saari valottaa uusimmassa Länsi-Suomen Herännäislehdessä Inkerin kirkon koulutusnäkymiä. Hänen mukaansa kirkko tarvitsee 100 uutta paimenta seuraavan kahdekasan vuoden aikana. Tämä on tietysti paitsi suuri koulutus- ja rekrytointikysymys myös taloudellinen haaste kirkolle.

Juha Saaren mukaan kirkon koulutuksessa on  siirrytty teoreettispainotteisesta koulutuksesta  seurakuntaa palvelevaan käytännön suuntaan. Tämän käsityksen  mukaan pyritään yhdistämään kirkon arki ja koulutus. 

Inkerin kirkossa opiskelijat ovat taustoiltaan erilaisia. Opiskelijoita on eri puolilta Venäjää, Kazakstanista ja jopa Kiinasta.

Teologiset oppilaitokset kamppailevat myös asemastaan yhteiskunnassa. Tällöin pidetään tärkeänä oppilaitoksen akateemista tasoa, resursseja ja opettajien pätevyyttä. Tämä kysymys on hyvin tärkeä, jos valmistunut opiskelija menee työhön kirkon ulkopuolelle.  Tästä syntyy tietynlainen jännite yhteiskunnallisen tunnustuksen ja kirkon elämän välillä.

Lähetysjärjestöjen painopisteissa koulutus ja sen tukeminen on avainasemassa. Koulutus perää myös työntekijöiltä valmiutta kouluttaa ja jakaa osaamista eri tasoilla vieraassa kulttuurissa.  Stipendiohjelmilla etsitään ja tuetaan opiskelijoita, jotka toivon mukaan palaavat palvelemaan kirkkoaan ja sen elämää.

Kaikki tiivistyy siihen, että koulutuksessa  valmistaudutaan kirkon tulevaisuuteen ja vahvistetaan nykypäivää.

Lähde: Juha Saari, Inkerin kirkon teologisen instituutin elämästä. Länsi-Suomen Herännäislehti 1/2018.

Kristittyjen vainot ovat todellisuutta vuonna 2018

Kristittyjen asema ja tilanne vaihtelee eri puolilla maailmaa.

Kansainvälinen Open Doors -järjestö julkaisee vuosittain luetteloa vainotuista kristityistä.

Erittely on toteutettu maittain, jossa vaikein tilanne katsotaan olevan Pohjois-Koreassa. Pohjois-Korea on pitänyt vainottujen maiden ykkösasemaa jo vuosikausia.  Luettelossa on 50 maailman vaikeinta maata.

Toisena ryhmänä tulevat Lähi-idän islamilaiset maat, joissa kristityt kokevat asemansa uhatuksi ja joissa ääri-islamilaiset ryhmät kohdistavat usein iskunsa kristittyihin.

Tämän kymmenen kärjessä ryhmän ulkopuolella on maita, joissa joidenkin ristittyjen asema on vaikea.

Egyptissä on merkittävä kristitty vähemmistö. Paine sitä kohtaan tulee usein islamin taholta. Uutisissa kerrotaan hyökkäyksistä kirkkoihin. Vainon syy on ääri-islam. Egyptin asukasluku on noin 95 miljoonaa. Vaikeiden maiden listalla maa saa numeron 17. 

Eritrea, Etiopian naapurivaltio, on luettelossa numerolla 6.   Vainon syyksi mainitaan itsevaltainen hallinto ja ääri-islam.  Eritreassa toiset kristilliset ryhmät kärsivät enemmän kuin toiset.  Esimerkiksi Etiopian vanhalla ortodoksikirkolla on vahva perinteinen asema, johon ei puututa. Kristityksi kääntyminen nähdään oman yhteisön pettämisenä. Eritrean asukasluku on 5,5 miljoonaa.

Etiopiassa kerrotaan kristittyjen aseman olevan vaikea joillakin islamilaisilla alueilla tai islamistisen toiminnan seurauksena. Viranomaisten taholta saattaa joillakin alueilla olla rajoituksia. Etiopiassa toiset kirkkokunnat ovat eri asemassa kuin toiset.  Raportin mukaan Etiopia saa järjestysnumeron 29. Asukasluvuksi on mainittu 104 miljoonaa, joista 62 miljoonaa kristittyjä.

Lähde: Open Doors. World Watch List 2018. 26th Edition. A Guide to Global Persecution of Christians 2018.