Casparin postia Jerusalemista

Lisätietoja:  www.caspari.com

 Caspari -keskus on  Jeesukseen uskovien juutalaisten seurakuntia varustava opetus- ja koulutuskeskus Jerusalemin sydämessä. Keskuksen työ jakaantuu kahteen alueeseen kansainväliseen ja paikalliseen työhön.

Kansainvälisen työn tavoitteena on toimia siltana muun maailman kristittyjen ja Jeesukseen uskovien juutalaisten välillä. Kristityt kaikkialla maailmassa tarvitsevat Pyhän maan taustaa Raamatun ymmärtämiseen ja uskomme juutalaisten juurien oivaltamiseen. Kansainvälisen työn johtajana toimii Elisabet Levy, joka otti vastaan tehtävän runsas pari vuotta sitten.

Paikallisen työn johtajana toimii venäläistaustainen Alec Goldberg. Paikallinen työ pyrkii vastaamaan seurakuntien tarpeisiin. Tässä tehtävässään Caspari -keskus on järjestänyt seminaareja pyhäkoulunopettajille ja antanut johtajuuskoulutusta.   Caspari -keskuksen haasteena on kuunnella herkällä korvalla paikallisten seurakuntien toiveita.

Keskus tuottaa myös opetusmateriaalia.  Caspari -keskuksen julkaisut ovat hepreaksi, englanniksi tai vaikkapa venäjäksi.

Israelissa eletään monien vastakohtien maassa. Siksi rakennetaan yhteyksiä eri suuntiin.  Yksi silloista on kristittyjen, juutalaisten ja arabiväestön välillä.  Epäluulot elävät sitkeästi ja pienistäkin askelista eteenpäin kannattaa iloita.

Caspari-keskuksessa järjestetään avoimia luentotilaisuuksia.

AJANKOHTAISTA

MISHKAN – lehti on messiaanisten juutalaisten teologisiin kysymyksiin erikoistunut julkaisu, jota on ilmestynyt vuodesta 1984. Vuodesta 2014 lehti on ilmestynyt verkossa. Lehteä voi tilata 10 USD hinnalla (kaksi numeroa). 

Campari -keskuksella on kaikille avoin erikoiskirjasto, jossa on 7000 nidettä.  Kirjastoon toivotaan käyttäjiä, opiskelijoita, tutkijoita ja muita asiasta kiinnostuneita.

Caspari julkaisi äskettäin Magnus Riskan teoksen The Dead Sea Scrolls and the Study of Scripture.  Jerusalem 2015.

Maailman uskontotilanne 2016

Tammikuun International Bulletin of Mission Research julkaisi tilaston, jossa kuvataan maailmaamme numeroina. Kysymyksessä on aikaisemmin  David Barrettin nimellä tunnettu tilasto, jonka julkaisijoihin kuuluu nyt mm. Todd M. Johnson.

Taulu pyrkii antamaan maailman uskontotilanteesta numerollisen kuvan, jossa arvoidaan kehityksen suuntaa.

Otan esille muutaman esimerkin:

1. Maailman mantereista eniten kristittyjä lasketaan olevan Väli- ja Etelä-Amerikassa, joka ohittaa näin Euroopan. Vuonna 1900  Euroopassa oli kuusi kertaa enemmän kristittyjä kuin Latinalaisessa Amerikassa.

2. Afrikassa kristittyjen määrä kasvaa voimakkaasti. Tilaston tekijät väittävät, että vuoteen 2050 mennessä Aasiassa on enemmän kristittyjä kuin Euroopassa.

3. Kristikunnan väestöllinen painopiste on eteläisellä pallonpuoliskolla.

4. Vuoteen 2050 mennessä kristityt säilyttävät määrässä enemmistön, mutta islam kasvaa voimakkaasti.

5. Ateistien määrä pysyy samana.

6. Juutalaisia lasketaa maailmassa olevan yli 14 miljoonaa. Juutalaisväestö on hienoisessa kasvussa (0.27%)

7. Kristittyjen marttyyrien määrän todetaan olevan laskussa.

8. Köyhiä on maailmassamme määrä, joka lasketaan miljardeissa.

Maailman uskonotilanne 2016



Lähde: IBMR 1 2016 Jan.

Sairastuuko Suomi Japanin tautiin?

Yhtenä vauraimmista länsimaista Japani oirehtii ongelmasta, jota on kutsuttu paremman puutteessa  Japanin taudiksi. Japanin tauti on taloudellisen kehityksen ja yhteiskunnan hidastumista, mutta se on ennen muuta väestön kehityksen kääntymistä laskuun. 

Kansanlähetyksen Japanin työn erityiasnumero kertoo tällä viikolla kehityksestä,jossa Japanin väkiluvun ennustetaan laskevan vuoteen 2048 mennessä alle 100 miljoonan. Japanin väkiluku on niin suuri, että se kestää tällaisen notkahduksen. Ongelma syntyy siitä, että samalla, kun syntyvyys laskee ikääntyneiden määrä kasvaa voimakkaasti. Samoihin aikoihin lasketaan tällä menolla yli 65 vuotiaita olevan noin alle 40% kansasta.

Kehitykseen on varmaan monia syitä. Teologisesti yksi syy on avioliittonäkemys. Japanilaisilta nuorilta näyttää olevan hukassa ajatus lasten synnyttämisestä ja kasvatuksesta osana elämän tärkeää tehtävää.  Jos tämä katoaa, isokin kansa alkaa hiipua.

Suomalaisten ei kannata katsoa kauas Japaniin. Suomi on menossa perässä hyvää vauhtia. Yhteiskunnassamme ollaan reivaamassa avioliittoa suintaan, jossa se nähdään kahden ihmisen liitoksi, joka on heidän yksityisasiansa. Tällä linjalla tiedotusvälineet korostavat talouden, koulutuksen ja kilpailukyvyn merkitystä kansakunnan tulevaisuuden takaajana.  Asetelma on vino, jos siitä puuttuu avioliiton ja perheen näkökulma. Siellä missä syntyvyys laskee, nuorilla on hukassa yksi avioliiton keskeinen tehtävä ja  yhteiskunnan tulevaisuuden kivijalka.

Siellä, missä toisin selitetään,  kansaa jymäytetään kesllä kirkasta päivää.


Lähde: Suuressa mukana. Kansanlähetyksen Japanin työn erikoisnumero 6.5. 2016