tiistai 25. syyskuuta 2018

Eritrean kristityt ahtaalla


Eritrea on valtio Afrikan sarven alueella. Eritrea kuului pitkään Etiopiaan, mutta kävi pitkäaikaista sotaa Etiopiaa vastaan. Eritrean rikkaus on pitkä merenranta, jonka Etiopia menetti Eritrean itsenäistymisessä. Myönteinen uutinen oli Etiopian ja Eritrean rauha. Eritrean ja Etiopian suhde  muistuttaa Korean tilannetta, jossa sukulaisia ja ystäviä on rajan eri puolilla ja lämpimät tunteet nousevat pintaan.

Eritrea tunnetaan suljettuna maana, jossa joidenkin kristittyjen asema on tukala. Maassa tosin sallitaan ortodoksinen, katolinen ja luterilainen kirkko. Lähetystyöntekijöiden on vaikea päästä maahan.

Marttyyrien ääni lehti kirjoittaa  4/2018, että viranomaiset vaativat kansalaisiltaan lupauksia:

1. Lupaus uskollisuudesta ensisijaisesti valtiolle, ei seurakunnalle tai Jumalalle.
2. Lupaus ettei kanna Raamattua kodin tai kirkkorakennuksen ulkopuolella
3. Lupaus ilmiantaa evankelistoja ja lähetystyöntekijöitä

Monet eritrealaiset kristittyt ovat joutuneet pakenemaan maasta.
World Watch listalla Eritrea kuuluu 10 vaikeimman maan joukkoon.

Lähde: Marttyyrien Ääni 4/2018,14.

maanantai 27. elokuuta 2018

Lähetystyöntekijätilasto 2017

Suomen lähetysneuvosto on vuonna 1919 perustettu lähetysjärjestöjen verkosto, joka näkee tehtäväkseen mm. suomalaisen lähetystyön tilastoinnin. Tilastoja on kaksi, joista toinen käsittelee lähetettyjen työntekijöiden määrää ja toinen lähetystyön taloutta. Elokuun lopussa ilmestyi uusin lähetystyöntekijöiden tilasto.

Tilaston mukaan vuonna 2017 lähetettiin 534 vähintään vuoden työjaksoon sitoutunutta lähetystyöntekijää.

Seuraavassa suurimmat järjestöt lähetystyöntekijämäärillä mitattuna:

Fida International  207
Suomen Lähetysseura  90
Suomen ev.lut. Kansanlähetys  64
Lähetysyhdistys Kylväjä  41
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys 25
Suomen Vapaakirkko  22

Lähettimäärällä mitattuna tilasto on osoittanut laskusuuntaa 1990-luvun alusta lähtien.

Lähetysjärjestöjen haaste on uuden sukupolven lähettöäminen lähetystyöhön.

Lisää tilastosta Suomen lähetysneuvoston kotisivulla.

tiistai 10. heinäkuuta 2018

Jeesuksen sydämen asialla Etiopiassa




Kirja Jeesuksen sydämen asialla Etiopiassa kertoo Helena ja Tapio Räisäsen perheen työstä ja kokemuksista Etiopiassa neljänkymmenen vuoden aikana. Kirjan toimittaja Markus Räisänen on julkaissut vanhempiensa rukouskirjeitä aikajärjestyksessä ja ne on otsikoitu sisältöä kuvaavalla tavalla. Näin kirjasta on helppo tarkistaa muistoja ja tapahtumia.

Helena ja Tapio Räisänen menivät Etiopiaan Kansanlähetyksen lähetteinä poliittisesti vaikeaan aikaan. Vuonna 1978 tuli kuluneeksi neljä vuotta Etiopian vallankumouksesta ja keisarivallan päättymisestä. Vallankumous oli saanut vähän aikaisemmin jyrkän marxilaisen suunnan. Maan kirkoille oli koittanut vaikea aika, joka johti työntekijöitä vankilaan. Työ saattoi kuitenkin jatkua.

Räisästen asemapaikkana oli monet vuodet Länsi-Etiopiassa Kansanlähetykselle työpisteeksi osoitettu kirkon oppilaitos, jossa voitiin olla nuoren sukupolven kasvattajina.

Kirjassa on monia jännittäviä kohtia. Yksi koko maan kannalta merkittävistä taitekohdista oli toukokuussa 1991, jolloin tigrearmeija lähestyi Dembi Dolloa.  Aikaisemmin armeija oli edennyt hitaasti, mutta tällä kerralla tapahtumat saivat nopean käänteen. Suurin osa läheteistä lähti Addis Abebaan.  Sivulla 144 kerrotaan kuinka vallanvaihto sujui ilman suurempaa tragediaa, vaikka sota-aika on aina arvaamaton.  Kokonaisen aikakauden vaihtuminen Etiopiassa heijastui kouriintuntuvasti Dembi Dolloon ja sen kouluyhteisöön.

Työuransa loppuaikoina Räisäset olivat avioliitto- ja perhetyössä. Tästä teemata syntyi kirjakin. Etiopiassakin avioliitot ja perheet tarvitsevat hoitoa.

Etiopia on kokenut voimakkaan muutosten ajan. Kirjeessä 1991 pohditaan, mihin johtaa 45 miljoonan ihmisen kansan tulevaisuus. Tällä hetkellä maan väkiluku on yli kaksinkertainen. Etiopiasta on kasvanut afrikkalainen suurvalta, jonka väestöstä suuri osa on nuorta väkeä. Tämä sisältää mahdollisuuksia eri suuntiin.

Kirjan julkaiseminen on aina kulttuuriteko. Etiopian kohdalla se on sitäkin enemmän, koska tästä maasta julkaisuja syntyy suhteellisen harvoin. Kirja sisältää laajan kuvaliitteen.

Helena ja Tapio Räisänen
Jeesuksen sydämen asialla Etiopiassa. Toim. Markus. Räisänen  
 Omakustanne. 224s. EU 2018.


maanantai 9. heinäkuuta 2018

50 vuotta Etiopiassa kasvavan kirkon rinnalla




Kuluvana vuonna tulee täyteen 50 vuotta siitä, kun Kansanlähetys aloitti työn Etiopiassa. Seuraavassa muutamia näkökulmia eri vuosikymmeniltä. Etiopiassa lähetys on ollut voimakkaasti kasvavan kirkon tukena.

1970-luku
Etiopiassa elettiin keisarivallan loppuaikaa. Pinnan alla kyti jännitteitä. Nämä olivat asioita seuraavien tiedossa, koskapa Tansanian päämies esitti Suomen presidentille Urho Kekkoselle jo 1960-luvulla, että vallankumous Etiopiassa on väistämätön viimeistään Haile Selassien siirtyessä syrjään.
Haile Selassie oli suopea pohjoismaisille lähetysjärjestöille ja avasi työalueita Etelä-Etiopiasta. Noilla alueilla ei vanhan ortodoksikirkon asema ole voimakas. Norjalaisilla oli maassa paljon lähetystyöntekijöitä.
Syksyllä 1974 kaapattiin valta keisarilta ja hänet vietiin Volkswagen-autolla tuntemattomaan paikkaan. Kansa eli suurten odotusten ja lupausten aikaa.
Vuosikymmenen puolivälin jälkeen vallankumous kääntyi marxilaiseen suuntaan ja muuttui verisemmäksi. Kirkkojen toimintaa rajoitettiin ja joitakin lähettejä karkotettiin.  Kirkon keskustoimistorakennus kansallistettiin.  EECMY:n pääsihteeri Gudina Tumsa vastusti marxilaista ideologiaa. Hänet pidätettiin ja myöhemmin surmattiin vuonna 1979.

1980-luku
Vuosikymmenen oli sosialistisen Etiopian aikaa. Kirkkojen toiminta oli rajoitettua, mutta lähetystyöntekijöitä saattoi olla maassa. Työlupakysymykset olivat hankalia. Lähetykset elivät ahdistetun kirkon rinnalla.
Vuosikymmenen lopulla aavistettiin, että Neuvostoliitossa tapahtunut murros heijastuisi myös Etiopiaan.

1990-luku
Sosialistisen Etiopian aika päättyi 17 vuoden jälkeen. Mengistu Haile Mariam lähti maanpakoon Zimbabween ja tigre-armeijan johdolla maa sai uudet vallanpitäjät kevään vaihtuessa kesäksi vuonna 1991.  Koska tigret olivat voittaneet vallanpitäjät, he jakoivat vallan vähemmistönäkin.  Eritrea itsenäistyi ja Etiopia menetti arvokkaan merenrantakaistaleensa.  Kirkkojen asema voimistui maan vapautuessa. Samalla islamin asema voimistui.

2000-luku
Kirkko sai elää uudenlaista aikaa. Mekane Yesus-kirkko eli vaikean kielikiistan ajan, joka uhkasi jakaa kirkon. Kielikiista myöhemmin sovittiin ja kirkon jakautumiselta vältyttiin. Kirkon ykseys on haaste monien heimojen ja yli 80 kielen maassa.

2010-luku
Etiopian Evankelinen Mekane Yesus -kirkko jatkoi kasvuaan ja nousi jäsenmäärältään maailman luterilaisten kirkkojen eturiviin. Samalla se siunasi omia lähetystyöntekijöitä ja perusti kirkkoon oman lähetysjärjestön.

Viiden vuosikymmenen aikana Kansanlähetys on lähettänyt Etiopiaan noin 50 lähetystyöntekijää.

torstai 26. huhtikuuta 2018

Rukouksesta se alkoi








Timo Rämä (toim.)
Rukouksesta se alkoi.

Kymenlaakson Ev.lut.  Kansanlähetys 50 vuotta.

Kouvola 2018. 
138s.+ kuvaliite

Kansanlähetyksen perustamisesta tuli viime vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Kansanlähetys on liitto-organisaatio, joka koostuu 17 itsenäisestä piirijärjestöstä, jotka on perustettu vähän eri aikoina. Kymenlaakson Kansanlähetyksen perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta.

Timo Rämä on toimittanut juhlakirjan, joka kertoo piirin synnyn, vaiheita sekä avaa lähetystyön näkymiä. Piirin erikoinen lähtölaukaus oli Kymenlaaksossa syntynyt nuorisoherätys, joka kosketti nk. suuria ikäluokkia.  

Alussa oli poikkeuksellista kokoontuminen konkurssiin menneessä elokuvateatterissa, jonka nimi vaihdettiin Kino-Tähdestä Kointähdeksi. Tämän yhteydessä kuulin itsekin ensi kertaa Kansanlähetyksestä ollessani 1960-luvun lopulla sukulaismatkalla Kouvolassa.

Kansanlähetyksen alkuajan näky oli herätyksen kanavoituminen lähetystyöhön. Tämä näyttää toteutuneen vuosikymmenten aikana runsain määrin.

Juhlakirja tiivistää piirin työn ja siinä mukana olleiden vapaaehtoisten toiminnan työssä syntyneitä kipukohtia sivuuttamatta. 

Alkuajan nuoriherätys katsoi tulevaisuuteen. Tämän hetken suuri kysymys on näyn siirtäminen nuorelle sukupolvelle.