Tällä kerralla teot ja niiden taustat avaavat kulttuuris-uskonnollisen railon Euroopassa. Ranskassa syntyi 1700-luvun valistuksen seurauksena perinne, jossa kaikkea arvioitiin järjellä valistuksen ajan tapaan. Tämän pimeänä puolena on ajatus, että kaikkea saa pilkata ns. sananvapauden nimissä.
Islamissa profeetan pilkkaamista pidetään hyvin vakavana asiana. Tähän vielä liittyy kuvattomuuden ajatus, jossa kuan piirtäminen profeetasta on sekin pilkkaa. Tässä islam eroaa kristinuskosta, jossa erityisesti ortodoksinen kirkko on korostaa kuvan merkitystä.
Islamisa ei ole ollut valistuksen aikaa, joten törmäys valistuksen Ranskassa on poikkeuksellisen raju.
Ranskassa on vaalittu nk. laisismin periaatetta, jossa julkiaset tilat koetaan neutraaleiksi. Tässä mielessä on ristiriitaista, että julkisessa tilassa esimerkiksi kadulla voitaisiin pilkata vähemmistöuskontoa.
Kristittyjen pitäisi ottaa nollatoleranssi toisten uskontojen pilkkaan. Tällä tiellä menetetään kekusteluyhteys, todistamisen mahdollisuus ja ajetaan ihmiset törmäyskurssille arvaamattomin seurauksin.
Ranska ja sitä seuraava Eurooppa leikkii pilkkakuvia julkaisessaan tulella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti