Tänään vietetään vainojen uhrien muistopäivää. Maailmassa on paljon ihmisiä, jotka joutuvat eri syistä vainottaviksi. Vaino merkitsee uskon tai vakaupuksen tähden ahdistuksia, työpaikan menettämistä, syrjittynä elämistä tai pahimmassa tapauksessa jopa kuolemaa.
Uusin tilasto kertoo, että vainottuja kristittyjä on maailmassamme tällä hetkellä 100 000 (Johnson/Crossing 2014) Vainojen määrä on tällä hetkellä laskusuunnassa. Luku on niin suuri, että jotkut ovat sitä epäilleet. Siihen on liitetty mukaan sodan vuoksi vainottuna olevat. Sodissa suuret joukot joutuvat helposti vainon kohteiksi. Tällä hetkellä polttopisteessä ovat esimerkiksi Syyrian ja Egyptin kristityt. Kristittyjen vaino on voimakkainta islamilaisissa maissa. Islamilaisen maailman ulkopuolella paljon vainottuja on Pohjois-Koreassa.
Vainojen muistopäivänä muistetaan myös juutalaisia, joista noin 6 miljoonaa sai surmansa holokaustissa 1940 -luvun alussa. Saksan kuolemanohjelma pantiin täytäntöön keskitysleireissä, joissa kehitettiin krematoriotekniikkaa ihmisruumiiden polttamiseksi. Oma maanosamme Eurooppa joutui kokemaan tämän pimeän ajan, syvän ihmisyyden alennustilan. Vieläkin kysellään, miten se oli mahdollista?
Kristittyinä meidän tulee tehdä kaikkemme, ettei ketään vainottaisi. Samalla meidän tulee torjua antisemitismia, kun se aika ajoin nostaa päätään. Saako oma sukupolvemme paremman arvosanan kuin meitä edeltänyt?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti